Blogi

Miksi Busanin huippukokous on tärkeä?

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD järjestää kehitysyhteistyön tuloksellisuutta pohtivan huippukokouksen Etelä-Korean Busanissa marraskuun lopussa.
Timo Lappalainen
21.6.2011

Kokous (High Level Forum 4) järjestetään neljättä kertaa ja se on vuonna 2005 tehdyn Pariisin julistuksen loppuarvio. Tarkoitus on myös sopia uusista kansainvälisistä tavoitteista, joilla jatkossa parannetaan kehitysyhteistyön laatua.

Busanin HLF-4 on tärkeä kahdesta syystä: kehitysyhteistyön laadun kehittämisen täytyy jatkua ja kansalaisyhteiskuntien edellytyksiä toimia on vahvistettava.

OECD:n jäsenvaltioiden lisäksi kokoukseen odotetaan saapuvan kansainvälisen kehitysagendan kannalta kaikki keskeiset toimijat: Maailmanpankki ja sen aluejärjestöjen edustajat, talouselämän ja yrityssektorin toimijat, parlamentaarikot sekä paikallishallinnon edustajat ja vähintään 300 eri kansalaisjärjestöä mukaan lukien muut kansalaisyhteiskuntatoimijat kuten ammattiyhdistykset.

Pariisin julistuksen toimeenpanoa pitää jatkaa

Busanissa arvioidaan, ovatko Pariisin julistuksen viisi periaatetta kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamiseksi toimineet ja kuinka uudistuksia entistä paremman ja kustannustehokkaamman yhteistyön takaamiseksi olisi jatkettava. Pariisin julistuksen periaatteita on kritisoitu teknisiksi ja liiaksi apuvirtojen perille toimittamiseen keskittyviksi. Avunantajamaiden välisen koordinaation lisääminen, kehitysmaiden omistajuuden korostaminen ja yhteinen tilivelvollisuus apuvaroilla saavutettavista tuloksista ovat kuitenkin hyviä, tärkeitä ja kunnianhimoisiakin periaatteita, joiden toimeenpano vaatii selkeitä muutoksia kehitysyhteistyön toimintatavoissa.

Pariisin julistuksen seuranta tulee osoittamaan, että avun tuloksellisuuden saralla on tapahtunut kehitystä. Monien tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin merkittäviä lisäponnisteluja. On myös ääniä, joiden mielestä Pariisin julistuksen ympärille syntynyt massiivinen koneisto on liian raskas ja aikaa vievä, ja että koko homma olisi syytä panna pakettiin. Tällöin jokainen maa ja toimija jatkaisi matkaa kehitysyhteistyön saralla haluamillaan konsteilla.

Kansalaisjärjestöjen mielestä on kuitenkin tärkeää, että Pariisin sopimusta ja sen ”periaatteita” jatketaan: viisi vuotta on lyhyt aika Pariisin sopimuksen toimeenpanolle. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, jotta kehitysyhteistyötä parantavista uudistuksista päästään todella hyötymään. Kehitysmaat hyötyvät kaikkein vähiten siitä, että niiden kanssa tehtävän yhteistyön pelisäännöt muuttuvat viiden vuoden välein.

Pariisin julistuksen periaatteita pitää kehittää

Toimeenpanon lisäksi Busanissa on kannustettava Pariisin julistuksen ja sitä täydentävän Accran toimintaohjelman sitoumusten arviointia ja niiden kehittämistä. Kehitysmaiden valta ja vastuu omasta kehityksestään, eli niin kutsuttu omistajuus saa aivan eri merkityksen, kun se irrotetaan kapeasta hallitusjohtoisuudesta ja puhutaan kehitysmaiden ihmisten mahdollisuuksista päättää siitä, mikä on paras ja tehokkain keino auttaa heitä. On tärkeää puhua demokraattisesta tai laajapohjaisesta omistajuudesta. Kun kehitysyhteistyö vastaa paikallisiin tarpeisiin ja tukee ihmisten omia ponnisteluita, voidaan sillä saada aikaan kestäviä tuloksia.

Kansalaisjärjestökenttä toivoo, että Busanissa voidaan keskustella siitä, kuinka siirtyä kapeasta avun tuloksellisuudesta (aid effectiveness) kohti kehitystuloksellisuutta(development effectiveness). Kehitys ei ole vain resurssien siirtämiseen ja hallintaan liittyvästä teknistä keskustelua. Kestävien tulosten saavuttamiseen vaikuttavat monet asiat, kuten oikeudenmukaiset kaupan ja talouspolitiikan pelisäännöt, ihmisoikeudet, tasa-arvokysymykset sekä esimerkiksi luonnonvarojen hallinta.

Kehitysyhteistyön laatukeskustelun tulee säilyä kansainvälisenä

Pariisin julistuksen toimeenpanon jatkamisen lisäksi kansalaisjärjestöt korostavat avun laatua määrittävän sopimuksen kansainvälisyyttä. Useat avunantajamaat potevat "taisteluväsymystä" ja katsovat, että Pariisin julistuksen tavoitteiden toimeenpanoa on yksinkertaistettava ja ylimääräisestä byrokratiasta on päästävä eroon. Konkreettinen köyhyydenvähentämistyö tapahtuu kehitysmaissa, joten maatason koordinaatio on tärkeää ja kannatettavaa. Samaan aikaan on kuitenkin vaalittava kehitysyhteistyön pelisääntöjä määrittävän sopimuksen kansainvälistä luonnetta. Maatason muutokset tarvitsevat tuekseen kansainvälisen seuranta- ja keskustelufoorumin. Näin säilytetään eri avunantajamaiden toimien vertailtavuus ja oppien jakaminen kansainvälisellä kehitysagendalla.

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset pitää taata

Kansalaisyhteiskuntatoimijat käynnistivät vuonna 2008 avoimen prosessin, jonka tarkoitus on miettiä heidän oman työnsä tuloksellisuutta ja toimintatapojen tehostamista. Open Forum for Civil Society Development Effectiveness -prosessin tarkoituksena on tunnistaa ja sopia niistä periaatteista, joilla kansalaistoimijoiden tekemä yhteistyö on tuloksellista.

Viime vuonna kansalaistoimijat liki sadasta maasta hyväksyivät kahdeksan periaatteen patteriston (Istanbulin sopimus), johon kuuluvat muun muassa ihmisoikeusperustaisuus, toiminnan läpinäkyvyys ja demokratia, yhteinen tilivelvollisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristön kestävyys.

Open Forum -prosessin myötä kehittyi selvä poliittinen viesti: Vahva kansalaisyhteiskunta on ennakkoehto demokraattiselle ja kestävälle kehitykselle, jossa toteutuvat myös Pariisin sopimuksen keskeiset periaatteet, kuten tilivelvollisuus ja omistajuus. Kansalaistoimijat tunnustavat samalla niiden oman työn laatuun kohdistuvat vaatimukset ja sen, että ne haluavat sitoutua toimimaan yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Kansalaisyhteiskunnan elintilalle ja järjestöjen toimintaedellytyksille on usein esteitä, jotka voivat olla lainsäädännöllisiä, viranomaisten mielivaltaa ja byrokratiaa, sanan- tai yhdistymisvapautta rajoittavia määräyksiä tai suoraa uhkailua. Kansalaistoiminta tarvitsee vapaan tilan ja ympäristön, jossa järjestöillä on mahdollisuus edistää yhteistä hyvää. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä turvaaville vaatimuksille on annettu englanninkielinen kokoava otsikko "enabling environment". Se tulee olemaan yksi kansalaisyhteiskuntatoimijoiden pääviesteistä Busanissa.

Kepan Busan-sivut

Kirjoittaja on Kepan toiminnanjohtaja.