Madagascarilaisia kanootinveistäjiä Nosy Kombassa. Madagascar ei ole päässyt nauttimaan Afrikan talousbuumista. Talous ei ole kasvanut, ja köyhyys on lisääntynyt.
Kuva:
Lebelot
Wikimedia Commons
Blogi

Miksi Afrikan talouskasvun hyödyt eivät valu köyhille?

Otsikon kysymystä on pyöritelty jonkin verran Kepa.fin uutisissa. Ja esimerkiksi loppukuusta Maailma kylässä -festivaalilla esiintyvä nigerialainen kirjailija ja ympäristöaktivisti Nmimmo Bassey hyökkää aiheen kimppuun luonnonvarakirouksen näkökulmasta.
Jukka Aronen
13.5.2015

Bassey esittelee kirjassaan Afrikan, jossa kansainväliset suuryhtiöt riistävät maaperän rikkaudet yhdessä korruptoituneiden paikallisten vallanpitäjien kanssa, saastuttavat maan ja aiheuttavat usein aseellisia konflikteja.

Luonnonvarojen myyntiin nojaava talouskasvu ei tässä kaaviossa valu maaseudun köyhille tai suurkaupunkien slummeihin.

***

Maailman vaikutusvaltaisimpana ajatushautomona pidetty yhdysvaltalainen Brookings-instituutti lähestyi kuun alussa samaa teemaa blogissaan.

Laurence Chandy kirjoittaa, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Afrikan talouskasvu lähti nousu-uralle. Kasvu on ollut keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain.

Suurin piirtein samaan aikaan, vuodesta 1996 vuoteen 2011, alle 1,25 dollarin päivätuloilla elävien määrä on kivunnut 358 miljoonasta 415 miljoonaan.

Siis kaksi täysin erilaista kehityssuuntaa.

***

Ensimmäisenä mieleen tulisi, että rikkaat ovat ottaneet hyödyn itselleen ja maiden sisäiset tuloerot olisivat kasvaneet, kirjoittaa Chandy.

Mutta tilastot eivät tue väitettä. Erot ovat kasvaneet suurinpiirtein yhtä monessa maassa kuin ovat kaventuneetkin (vaikkakin Afrikan maiden tilastot ovat kovin puutteelliset).

Chandy päätyy kirjoituksessaan heittämään viisi pointtia, jotka ovat vaikuttaneet talouskasvun ja köyhyyden haarautumiseen eri poluille.

1. Nopea väestönkasvu (2,6 prosenttia vuodessa). Kun väestömäärä kasvaa nopeammin kuin mitä köyhyys pienenee, niin lopputuloksena on, että köyhyydessä elävien määrä kasvaa, pikku hiljaa. Maailmanpankin ennusteen mukaan Afrikan maiden talous kasvaa tänä vuonna 4,0 prosenttia. Kun tästä vähennetään 2,6 prosentin väestönkasvu, jäljelle jää vain 1,4 prosentin talouskasvu per asukas.

Koko maailman kohdalla luvut menevät näin: talouskasvu 2,9 prosenttia ja väestönkasvu 1,1, ja jäljelle jää 1,8 prosenttia talouskasvua per asukas. Afrikka kasvaa siis tavallaan hitaammin kuin muu maailma.

2. Afrikan köyhyyden syvyys. Köyhyys alkaa Afrikassa alempaa köyhyysrajan alta kuin muissa maanosissa. Siksi on pidempi matka vetää ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle.

Vuonna 2011 keskimääräinen afrikkalainen köyhä eli 74 dollarisentillä per päivä kun muualla kehitysmaissa köyhät käyttivät 98 senttiä päivässä.

3. Tuloerot ovat epätavallisen suuria Afrikassa (vaikka ne eivät kasvakaan suuressa osassa maita). Ja kun lähtötilanne on kovin epätasainen, talouskasvukaan ei pysty vähentämään äärimmäistä köyhyyttä halutulla tavalla.

Afrikan tuloerot ovat itse asiassa suuremmat kuin yleensä luullaan. Jos Afrikka olisi yksi valtio, sen tuloerot olisivat suuremmat kuin Latinalaisella Amerikalla, jota pidetään yleisesti suurimpien tuloerojen maanosana.

4. Talouskasvua saadaan maantieteellisesti eri paikoissa kuin missä köyhät ihmiset ovat. Talouskasvu on kuitenkin hyödyttänyt köyhiä esimerkiksi Etiopiassa, Mosambikissa ja Ruandassa.

5. Afrikan tilastot ovat heikkoja. Köyhyysarviot tehdään kotitalouskyselyinä, joita tehdään suhteellisen harvoin. Ja kun niitä tehdään, niiden laatu ei ole aina riittävä. Todennäköisesti köyhyys on vähentynyt nopeammin kuin luullaan (terveisiä vaan Matti Kääriäiselle).

***

Chandy kuittaa vielä loppuun, että yleensä talouskasvun ja köyhyyden suhdetta ajatellaan pelkällä intuitiolla, ja silloin mieleen tulevat helpot selitykset, kuten se, että "talouskasvun hyödyt menevät vain rikkaille", "kasvu on vääränlaista (perustuu esimerkiksi vain luonnonvarojen myyntiin)" tai "kovat kasvuprosentit nojaavat huonoihin tilastoihin".

Totuus voi kuitenkin löytyä tarkastelemalla Afrikan tilastoja laajemmin.

Kannattaa lukea Chandyn blogiteksti kokonaisuudessaan.