Blogi

Matkustusturvallisuuteen kiinnitettävä huomiota

Kansalaisjärjestöt liikkuvat usein alueilla, joilla on erilaisia turvallisuusriskejä kuin turistialueilla. Mitä jokaisen järjestötyöntekijän pitäisi tietää matkustusturvallisuudesta?
Johanna Harjunpää
12.12.2014

“Kaikkeen toimintaan liittyy aina riskejä. Olennaista on, että riskit tunnistetaan, jotta voidaan tehdä oikeita päätöksiä”, tiivistää turvallisuusneuvonantaja Jere Peltonen keskustelun matkustusturvallisuudesta järjestöjen kehitysyhteistyössä. Aihe herätti laajaa kiinnostusta, kun Ulkoasiainministeriö ja Kepa järjestivät 8. joulukuuta keskustelutilaisuuden.

Ulkoministeriö palvelee hädänalaisia suomalaisia ja kansalaisjärjestöjä ulkomailla. Vaikka suurlähetystöt auttavatkin hätätilanteissa, auttaminen tapahtuu aina omalla kustennuksella. Ilmaisia “konsulikyytejä” tai resursseja pelastusoperaatioihin ei ole, muistuttaa Jussi Tanner UM:n konsuliasioiden yksiköstä. Jos maassa ei ole Suomen suurlähetystöä, voi hädän sattuessa olla yhteydessä ensisijaisesti Pohjoismaiden tai EU-maiden suurlähetystöihin.

Lisäksi ulkoministeriöstä suosittellaan lukemaan matkustiedotteita, jotka tarjoavat suosituksia ja materiaalia päätöksenteon tueksi. Myös matkustusilmoituksen tekeminen kannattaa.

***

Vaikka kansalaisjärjestöille myönnetään hanketukea myös riskialttiille alueille, ei tuki kuitenkaan takaa erilaista kohtelua. Hankehaussa turvallisuustilanne ei ole hylkäysperuste, mutta hankkeen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan tarkkaan rahoituspäätöstä tehtäessä.

Kansalaisjärjestöjen olisikin hyvä tehdä turvallisuussuunnitelma hankeseurantamatkoja varten. Aiheesta on koottu tärkeää tietoa ja tarkistuslista myös Kepan itseopiskelupakettiin.

Riina Nguyen Filantropia ry:stä kertoo, että järjestön työmatkojen turvallisuutta pyritään lisäämään ennakkovarautumisella. Yksi järjestön työntekijä on käynyt siviilikriisinhallinnan kurssin, matkoille osallistuu aina kaksi henkilöä ja matkan aikana pidetään yhteyttä Suomeen päivittäin.

Päivi Nikkilä Naistoimittajat ry:stä puolestaan kertoo, että heidän matkoillaan Afganistaniin otetaan huomioon ne asiat, jotka voidaan, ja äkillisiin turvallisuustilanteen muutoksiin varaudutaan muun muassa pitämällä evakuointireput aina mukana.

Keskustelutilaisuuteen osallistuneet järjestöt pitävät tärkeänä myös sitä, että omilla toimilla ei vaaranneta yhteistyöjärjestön toimintaa tai siinä mukana olevien ihmisten turvallisuutta. Pienillä järjestöillä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä laajamittaisia turvallisuussuunnitelmia, ja turvallisuusjärjestelyt vaikuttavat merkittävästi hankebudjettiin. Järjestöt toivovatkin, että varsinkin riskialttiissa maissa tai sotariskialueilla toimittaessa turvallisuuskustannuksiin ei sisältyisi samaa 15 % omavastuuosuutta kuin muuhun hankebudjettiin.

Tarvetta kehitysyhteistyöjärjestöjen turvallisuuskoulutukselle on, mutta tällä hetkellä sitä ei sellaisenaan Suomessa järjestetä tai se on kallista. Kepassa lähdetään kartoittamaan järjestöjen tarpeita turvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta.

  • Ulkoasiainministeriön 24/7 hätäpäivystysnumero:
    +358 9 160 55555