Kuva:
Pekka Mustonen
kuvankäsittely Kepa
Blogi

Löytyykö kansainväliseltä liberaalilta halua globaaliin vastuuseen?

Kokoomuksen tuoreen puheenjohtajan ja tulevan pääministerin Alexander Stubbin ehdottomaksi vahvuudeksi on nostettu kansainvälisyys ja vankka EU-tuntemus. Huolta on tunnettu lähinnä sisäpoliittisesta osaamisesta ja siitä, jaksavatko kotimaan asiat kiinnostaa riittävästi.
Sanna Jäppinen
16.6.2014

Vähälle huomiolle ovat jääneet Stubbin linjaukset suuriin globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmasto-oikeudenmukaisuuteen ja kasvavaan eriarvoisuuteen.

Stubb ilmoitti sunnuntaina 15. kesäkuuta pitämässään linjapuheessa, ettei halua tinkiä jo sovituista säästöpäätöksistä tai lisätä valtion menoja. Samalla hän totesi, että tiettyjä päätöksiä voidaan silti perua. Stubb on myös ilmoittanut useaan otteeseen, että hän haluaa alentaa verotusta ja julkisen hallinnon kokoa.

"Talouspolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteena tulisi minusta olla verotuksen laskeminen eurooppalaiseen, vanhan 15 EU-maan, keskitasoon", Stubb kirjoitti puheenjohtajakampanjan aikana blogissaan. Suomessa veroaste on nyt 46 prosenttia, vanhoissa EU-maissa 39,5.

Stubbin mielestä keventäminen pitää keskittää niihin veroihin, jotka ovat kasvulle haitallisimpia, kuten ansiotuloveroon ja yhteisöveroon. "Suuret säästöt voidaan kaivaa vain budjetin suurista pääluokista, kuten sosiaali- ja terveysministeriöstä. Relevantin kokoisia säästökohteita on myös muun muassa yritystuissa", Stubb kirjoittaa.

Helsingin Sanomat arvioi 15. kesäkuuta, että tuleva pääministeri uskoo leikattavaa löytyvän myös kehitysyhteistyövaroista.

* * *

Ulkomaankauppaministerinä Stubbilla on vahva side suomalaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen. Ministerin lempilapsi on ollut usean ministeriön Team Finland -yhteishanke, joka "edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa".  

Yrityksiä ja kauppaa koskevissa asioissa Stubb on blogikirjoituksissaan hyvin selkeä: yrittämisestä on tehtävä maailman helpointa. Hänen mukaansa Keskuskauppakamarin tuore raportti osoittaa, että ylisääntely vaikeuttaa yritysten toimintaa.

"Yrityksillämme ei yksinkertaisesti ole varaa pykälämyrskyn hoitamiseen: yrityksen raportointivelvoitteita on vähennettävä", Stubb kirjoittaa.

Tämä näkemys on aikamoisessa ristiriidassa hallituksen toukokuussa julkaiseman kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman kanssa. Toimintaohjelma velvoittaa valtion enemmistöomisteiset yhtiöt raportoimaan veronmaksustaan maakohtaisesti, jotta verotulot kohdistuisivat sinne, missä voittoa tehdään.

Valtio-omisteisista yrityksistä vastaava kehitysministeri Pekka Haavisto kertoi Maailma kylässä -festivaalilla, että ensi vuonna kaikki valtionyhtiöt julkaisevat verojalanjälkensä vuodelta 2014, ja samalla ne toimivat edelläkävijöinä, joiden esimerkkiä yksityisen sektorin olisi syytä seurata.

* * *

Sen sijaan Stubb syttyy parhaillaan neuvoteltavasta EU:n ja Yhdysvaltain välisestä vapaakauppasopimuksesta eli niin sanotusta TTIP:stä (Transatlantic Trade and Investment Partnership).

"EU:n ja Yhdysvaltain välinen liitto on täynnä toiveita – ja kauppa on jälleen seksikästä", Stubb kirjoittaa kolumnissaan Finnairin Blue Wings -lehdessä. Hänen mukaansa vapaakauppasopimus tekee hyvää paitsi EU:n talouskasvulle myös poliittisille siteille Atlantin yli. Viimeksi Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, että EU ja Yhdysvallat tarvitsevat toisiaan, Suomen Nato-jäsenyydenkin kannattajana tunnettu Stubb toteaa.

Kansalaisyhteiskunta on huolestunut TTIP-sopimuksesta, sillä se näyttää rajoittavan demokratiaa ja antavan suuryrityksille kohtuuttoman suuren vallan valtioihin nähden. Esimerkiksi Saksassa oli toukokuussa kerätty jo puoli miljoona nimeä sopimusta vastaan, ja Suomessa sopimusta vastaan osoitettiin mieltä 23. toukokuuta.

* * *

Bloginsa perusteella Stubb näkee energiapolitiikan erittäin tärkeänä EU-politiikan osa-alueena.

"Energiapolitiikka on samalla sisämarkkinapolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja ulkosuhteita. Tehokas eurooppalainen energiamarkkina on mielestäni realistisin keino vähentää riippuvuutta Venäjästä", hän kirjoittaa.

"Energiasta ei voi keskustella viittamatta ilmastotalkoisiin. Tässä on oltava mukana fiksuilla keinoilla siten, ettemme karkota teollisuutta ja samalla päästöjä löysemmän sääntelyn maihin", hän toteaa.

Energia- ja ilmastokysymyksiäkin Stubb lähestyy markkinaliberaalissa hengessä: Euroopan merkittävin ilmastoteko on kehittää teknologiaa muun muassa Aasiassa hyödynnettäväksi. EU-tasolla tulee päättää päästövähennystavoite ja antaa sitten markkinoiden löytää tehokkaimmat tavat niiden toteuttamiseen.

Uuden pääministerin kanta energia- ja ilmastoasioihin selkiytynee jonkin verran EU:n johtajien huippukokouksessa 26.-27. kesäkuuta. Silloin käsitellään komission esitystä unionin energiavarmuuden parantamiseksi.

Päätöksiä odottaa myös edellisessä huippukokouksessa Venäjä-pakotteiden takia hyllylle päätynyt EU:n ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2030 asti. Komissio on esittänyt kasvihuonepäästöjen vähentämistä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja uusiutuvan energian osuuden nostamista vähintään 27 prosenttiin.

Esimerkiksi Euroopan parlamentti on vaatinut tiukempia tavoitteita: päästövähennysten lisäksi energiatehokkuutta pitäisi parantaa 30 prosentilla ja uusiutuvan energian osuus nostaa vähintään 30 prosenttiin. Tähän asti Suomi on ollut komission strategiaesityksen kannalla.