Northern Uganda
Kuva:
Mark Jordahl
Flickr
Blogi

Lisää avoimuutta Suomen rahoittamiin hankkeisiin

Suomen osittain rahoittamaan puuplantaasihankkeeseen kohdistetaan vakavia syytöksiä. Mahdolliset epäkohdat tulisi nostaa esiin jo ennen hankkeiden käynnistymistä, jotta korjausliikkeiden teko olisi helpompaa.
Tuuli Hietaniemi
18.1.2017

Yle uutisoi (A-Studio 16.1.) Suomen osittain rahoittamasta puuplantaasihankkeesta ja sen ongelmista Ugandassa. Paikalliset ihmiset kertoivat, kuinka osa yhteisön jäsenistä on menettänyt kotinsa ja viljelyelinkeinonsa, kun Ugandan valtion omistamalle maalle on istutettu valtava mäntyplantaasi.

Kansalaisjärjestön mukaan jopa 6000 ihmistä on kärsinyt projektista ja osa heistä on joutunut vankilaan. Suomi on hankkeessa mukana Finnfundin rahoituksella.

Syytökset ovat vakavia.

***

Puhtaan kehityksen mekanismin (Clean Development Mechanism, CDM) alaisilla hankkeilla on kaksi tarkoitusta. Niistä ensimmäinen on vähentää ilmastopäästöjä. Toinen, yhtä lailla tärkeä tavoite on parantaa ihmisten elämää siinä maassa, jossa hanke toteutetaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uusia työpaikkoja tai parempia terveyspalveluita.

Kehitystavoitteelle täysin vastakkaista on, että ihmiset joutuvat jättämään kotinsa, kohtaavat väkivaltaa tai joutuvat hylkäämään elinkeinonsa. Tätä ei oikeuta se, että monet paikalliset ovat saaneet myös kiistatonta hyötyä hankkeesta. Green Resources -yhtiötä vastaan esitetyt syytökset eivät ole uusia. Ugandassa, Tansaniassa ja Mosambikissa on raportoitu yhtiön konflikteista paikallisväestön kanssa jo vuosien ajan.

***

Paljastuneen kaltaiset ongelmat ovat mahdollisia niin kauan, kun Suomen rahoittamien hankkeiden vaikutusten arviointiin ei käytetä puolueettomia asiantuntijoita. Kuten kehitysmaatutkija Markus Kröger A-Studiossa huomautti, on tutkijoilla ja kansalaisjärjestöillä monesti syvällisempi ymmärrys kohdemaasta kuin asiantuntijalla, joka on käynyt tarkastelemassa hankkeen olosuhteita kenttämatkan aikana.

Finnfund tekee ennen sijoituspäätöksiään oman ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointinsa, jonka jälkeen yhtiön johtokunta tekee lopullisen päätöksen sijoituksesta. Hankkeiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi vaikutusarvioiden tulee olla julkisia, jotta niistä on mahdollista käydä keskustelua jo valmisteluvaiheessa. Näin mahdolliset epäkohdat ja ratkaisuehdotukset saa nostettua esiin hyvissä ajoin ennen hankkeiden käynnistymistä ja mahdollisten korjausliikkeiden tekeminen on helpompaa.

Samojen pelisääntöjen – avoimuuden ja tilivelvollisuuden tuloksista – tulee koskea sekä julkisen että yksityisen sektorin tukea kehitysmaille silloin, kun toiminta rahoitetaan Suomen kehitysavusta.