Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä.
Kuva:
Kirsi Koivuporras-Masuka
Kepa
Blogi

Kun raha vähenee, periaatteet ratkaisevat

Tänään eduskunnan käsittelyssä oleva kehityspoliittinen selonteko on periaatteessa hyvä. Sanat ja teot ovat kuitenkin ristiriidassa.
Hanna Sarkkinen
27.4.2016

Selonteon mukaan Suomen tavoite kehitysyhteistyön määrärahoiksi on edelleen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, mutta totuus on, että hallituksen leikkurin jälkeen kehitysrahoitus jää 0,39 prosentin tasolle. Tämä on häpeällisen vähän ja täydellisessä ristiriidassa virallisen tavoitteen kanssa.

Kehitysyhteistyöhön on osunut todellinen Sipilän moukari. Viime vuonna päätettiin 43 prosentin leikkauksista kehitysrahoitukseen. Näiden leikkausten päälle hallitus päätti vielä tämän kevään kehysriihessä saksia kehitysyhteistyöstä pois 25 miljoonaa euroa lisää vuosittain.

Herää kysymys, miten kehityspoliittisen selonteon tärkeitä tavoitteita naisten asemasta, demokratiasta, kehitysmaiden talouskehityksestä, ihmisoikeuksista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä edistetään kehityspolitiikan keinoin, kun rahaa ei ole.

Hallitus päätti panostaa yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumentteihin ja rahoitusyhtiö Finnfund sai jättipotin. Finnfund tekee osaltaan erittäin tärkeää työtä kehitysmaiden talouksien vahvistamiseksi. Se ei voi kuitenkaan ikinä täysin korvata järjestöjen tekemää ja valtioiden kahdenvälistä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä.

* * *

Vähentyvien resurssien aikana Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavien painopisteiden toimeenpano ja aito sisäistäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Yritysvetoisen rahoituksen ja toisaalta humanitaarisen rahoituksen osuus koko kehitysrahoituspotista on kasvanut.

Suomen nykyisessä, muuttuneessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää seurata ja varmistaa, että yritysyhteistyönä tehtävät hankkeet ja käytetyt rahat noudattavat Suomen kehityspolitiikan painopisteitä, ihmisoikeusperustaisuutta sekä rahan käytön ja raportoinnin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Finnfundin ympärillä on viime aikoina kuohunut. Finnfund on yksi kiistellyn Agua Zarcan vesivoimahankkeen rahoittaja Hondurasissa. Hankkeen vaikutuksia ympäristöön ja alkuperäiskansojen oikeuksiin on arvosteltu. Finnfund päätti jäädyttää hankkeen rahoituksen toistaiseksi sen jälkeen, kun patohanketta vastustaneet lenca-alkuperäiskansaan kuuluvat aktivistit Berta Cáceres ja Nelson García murhattiin.

Päätös oli oikea eikä Hondurasin tapahtumia voi painaa villaisella, sillä kehityspoliittiset periaatteet koskevat myös Finnfundia ja Suomen antamaa yritysvetoista kehitysrahoista. Hondurasin tapahtumat pakottavat pohtimaan, missä, miten, kenen kanssa ja millä kriteerein yritysvetoisia hankkeita toteutetaan ja miten niitä valvotaan.

Lenca-valtuuskunta vierailee tällä viikolla Euroopassa esitelläkseen Hondurasin tilannetta eurooppalaisille rahoittajille ja päättäjille. He käyvät myös Suomen eduskunnassa.

* * *

Parantamisen varaa on myös humanitaarisen avun kohdentamisessa. Suomen kehityspolitiikan painopiste naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta ei näy riittävästi humanitaarisessa rahoituksessa.

Humanitaarisissa kriiseissä kaikki siviilit kärsivät, mutta naiset ja tytöt joutuvat kantamaan raskaimman taakan. Konflikteissa naisiin kohdistuva seksuaalinen ja muu väkivalta lisääntyy. Raiskaus on yksi sodankäynnin väline. Seksitautien ja suunnittelemattomien raskauksien määrä lisääntyy kriisitilanteissa. Kolme viidestä äitiyskuolemasta tapahtuu kriisien yhteydessä.

Usein kuitenkin seksuaali- ja lisääntymisterveys nähdään kriisitilanteessa ja humanitaarisessa avussa toissijaisena kysymyksenä. Olisi äärimmäisen tärkeää, että avustustoimet tunnistaisivat sukupuolisidonnaisia uhkia ja tarpeita. Naisten ja tyttöjen aseman parantamisen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden huomioimisen tulisi näkyä myös Suomen antamassa humanitaarisessa avussa. Jos näitä asioita ei kriisitilanteessa oteta vakavasti, sivuutetaan puolen väestönosan elintärkeät tarpeet.

* * *

Rahan vähentyessä on silti asioita, joita Suomi voi tehdä kehittyvien maiden tukemiseksi. Paras kehitysteko Suomelta ja muilta länsimailta olisi veroparatiisien lakkauttaminen ja kansainvälisen kaupan rakenteiden muuttaminen oikeudenmukaisemmiksi.

Kehittyvistä maista pakenee paljon enemmän laittomia pääomavirtoja veroparatiiseihin kuin mitä niille ikinä annetaan kehitysrahoitusta. Toivottavasti Panama-papereiden vanavedessä Suomi ja muut länsimaat tarttuvat toimeen. Suomi voisi myös jakaa arvokasta osaamista verotusjärjestelmästä. Mikään yhteiskunta ei voi kehittyä ilman toimivaa ja luotettavaa hallintoa.

Kaikessa kansainvälisessä toiminnassa Suomen tulee tukea rauhaa sekä konfliktien ratkaisua ja ennaltaehkäisyä. Sotilaallisesti sitoutumattomana maana Suomella on luonteva rooli kansanvälisten suhteiden edistämisessä. Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan edistäminen politiikassa ei maksa mitään.

Hanna Sarkkinen

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja ja Kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja. Hän on myös eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sekä globaaliryhmän varapuheenjohtaja. Kansanedustajat bloggaavat Kepa.fi:ssä ajankohtaisista aiheista. Kepan blogissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.