Blogi

Kolme pointtia: miten järjestön saa menestymään?

Järjestöjen toiminta pohjautuu erilaisiin voimavaroihin. Toisille tärkeintä ovat vapaaehtoiset, toisille lahjoittajat. Jos voimavarat syystä tai toisesta hupenevat, on syytä pohtia oman toiminnan menestystekijöitä ja satsata niihin.
Sanna Rekola
8.2.2016

Järjestötoimintaan kohdistuu monenlaisia haasteita. Julkista rahoitusta on leikattu, uusia vapaaehtoisia on vaikea houkutella mukaan ja lahjoittajat kiristävät kukkaronnyörejään.

Communikén, Radical Soulin ja Viestintä-Pirittan yhteistyössä järjestämään Menestyvät järjestöt -tapahtumassa 4. helmikuuta tarjoiltiin menestyksen reseptejä ja tähyiltiin järjestötoiminnan tulevaisuuteen. Keskusteluissa painottuivat varainhankinta, viestintä ja järjestötoiminnan kehittäminen vapaaehtoistyön ja vaikuttavuuden mittaamisen näkökulmasta.

Yhtenä pääpuhujista toiminut tanskalainen varainhankinnan asiantuntija Jacob Rolin valoi uskoa järjestötoiminnan tulevaisuuteen. Poimin Rolinin opeista kolme pääteesiä, jotka menestystä haluavan järjestön on hyvä pitää mielessä.

1. Pidä tavoite kirkkaana

Rolinin mukaan järjestön ehdottomasti tärkein voimavara on asia, jonka vuoksi järjestö on olemassa. On ehdottoman tärkeätä, että järjestön kaikki toimijat johtoportaasta vapaaehtoisiin tietävät, mihin järjestö pyrkii ja miksi se on ainutlaatuinen.

Päämäärä hukkuu helposti arkiseen aherrukseen ja kiire saa ajatukset kohdistumaan käytännön ongelmien ratkaisuun. Usein yritetään tehdä liian montaa asiaa samaan aikaan ja toiminnasta tulee sillisalaattia. Se vie voimat.

Rolin korosti, että kaiken toiminnan tulisi edistää järjestön tavoitteita. Tavoitteiden kirkastaminen auttaa priorisoinnissa. Niukatkin resurssit kantavat pitkälle, kun keskittyy sellaiseen, joka todella edistää järjestön asiaa ja jättää muun tekemättä.

Kirkas tavoite ja sen mukainen toiminta motivoi myös vapaaehtoisia ja tukijoita. Kun tavoite on selkeä, vapaaehtoiset tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä ja lahjoittajat tietävät, mitä heidän rahoillaan tehdään. Tavoitteiden saavuttamisestakin on helpompi viestiä tukijoille, kun ne on alunperin mietitty riittävän tarkasti.

Päämäärätietoinen järjestö myös erottuu muista toimijoista ja uusien ihmisten on helpompi innostua järjestön asiasta.

2. Uskalla muuttua

Maailma muuttuu – myös järjestön on muututtava. Tulevaisuutta on katsottava rohkeasti silmiin ja omia toimintatapoja on uskallettava arvioida kriittisesti. Rolinin mukaan järjestöt juuttuvat helposti totuttuihin toimintamalleihin. Tehdään niin kuin aina ennenkin on tehty. Se ei kuitenkaan riitä ja pian ollaan tilanteessa, jossa toimintaan osallistuvat vain ”vanhat jäärät”.

Rolinin mukaan järjestöt usein pelkäävät muutosta – ihan turhaan. Muutoksen pelko on yksi pahimmista menestymisen esteistä. Pelätään, että uudet toimintatavat vievät metsään ja että uudet jäsenet romuttavat koko järjestön tai kaappaavat sen jonkun ihan muun asian ajamiseen.

Kun järjestön tavoite on kirkas, kaikkien on helppo seisoa sen takana ja toimintatapojen muutoksellekin helppo antaa tilaa. Parhaimmillaan päästään jatkuvan oppimisen tilaan, jossa järjestön toimijat etsivät yhdessä parhaita tapoja päästä haluttuun tavoitteeseen. Osallisuus sitouttaa ja luo pohjaa innovatiivisille tavoille toimia.

Toki muutos voi joskus tarkoittaa uhrauksiakin. Tapahtuman alussa Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm kuvasi sitä, miten partiolaiset ovat onnistuneet kääntämään jäsenmääränsä nousuun. Kaikkia muutos ei aina miellytä, mutta uudistumatta järjestö voi pahimmillaan hiipua olemattomaksi. Toisinaan hiipuminen voi toki olla luonnollistakin, ei järjestöä kannata pitää hengissä vain tavan vuoksi.

3. Päätä menestyä

Uskalla pyytää universumilta isoja asioita, rohkaisi Rolin järjestöjä. Asiat eivät tapahdu, jos niistä ei haaveile ja sano niitä ääneen.

Isojen päätösten tekeminen on usein vaikeata ja järjestöt jäävät vellomaan arkiseen realismiinsa. Tulevaisuuteen kannattaa kuitenkin panostaa. Jos yhdessä päätetään saada jotain aikaan, kaikki voivat panostaa asiaan omalta osaltaan ja muutos tapahtuu.

Epäonnistua voi myös asioissa, joita ei oikeastaan valinnut tai halunnut, muistutti Rolin. Siksi kannattaa suoraan tähdätä onnistumiseen asioissa, joita todella tavoittelee.

* * *

Järjestön menestyksen salaisuus ei perustu ihmetekoihin. Kyse on pitkälti perusasioita, jotka vain helposti unohtuvat arjen aherruksessa.

Konsulttien puheet saavat menestymisen kuulostamaan helpolta. Kyse on kuitenkin perustavanlaatuisista kysymyksistä, jotka voivat olla vaikeita ja aiheuttaa järjestöissä jopa erimielisyyttä, kun niiden äärelle pysähdytään. Juuri siksi niistä on tärkeätä aika ajoin jutella.

Mihin me viime kädessä pyrimme? Vievätkö nämä aktiviteetit meitä kohti haluttua päämäärää? Teemmekö ylipäänsä oikeita asioita oikealla tavalla, vai pitäisikö meidän tehdä jotakin ihan toisin? Onko meillä riittävät voimavarat saada aikaan haluttu muutos vai pitäisikö voimavaroja kartuttaa? Pitäisikö meidän päättää menestyä?