Tuolirivistö.
Kuva:
Bernal Saborio
Flickr
Blogi

Kohti uutta kattojärjestöä - muutos on mahdollisuus

Kepan ja Kehyksen vuosikokousten pitää pian päättää kahden kattojärjestön yhdistymisestä. Oletan, että päätös on myönteinen koska molemmissa järjestöissä istuvat samat jäsenjärjestöt.
Ritva Semi
14.11.2017

Suomi on yhdistysten luvattu maa. Näin meillä tavataan sanoa. Meillä on paljon erilaisia, samallakin toimialalla, samoihin päämääriin pyrkiviä yhdistyksiä. Yhdistyskarttaa katsoessa voi huomata kuvainnollisesti, että sadan metrin juoksijoilla on oma yhdistys ja 200 metrin juoksijoilla omansa.

Yhdistysten lukuisassa määrässä on sekä hyvää, että huonoa. Se sirpaloittaa toimintakenttää, toisaalta se antaa tilaa useammalle toimijalle ja osallisuudelle.

Viidentoistavuoden ajan meillä on ollut kehitysyhteistyön rintamalla kaksi kattojärjestöä Kepa ja Kehys. Tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Kepalla on 308 jäsenjärjestöä ja Kehyksellä 38. Kehyksen jäsenjärjestöistä 33 on myös Kepan jäsenjärjestöjä. Sen lisäksi Kepa itse on yksi Kehyksen jäsenjärjestöistä.

Miksi näin? Tämä ei ole minulle vielä oikeastaan ihan auennut. Sen ainakin tiedän, että jos järjestöjen pitäisi itse rahoittaa toimintansa näin ei olisi.

Kun on suurimman osan työurastaan tehnyt järjestötyötä tietää hyvin, että siihen liittyy aina valta, asema. Toisaalta ihan aitoa on myös pelko, että osana suurempaa järjestöyhteisöä häviää jotakin ainutlaatuista, oma identiteetti.

Kepan ja Kehyksen yhteenliittymä, uusi kattojärjestö on tarpeellinen. On syytä yhdistää voimat, resurssit ja osaaminen. Se lisää vaikutusvaltaa ja tuottaa vaikuttamistyössä tulosta. Yksi yhteinen kattojärjestö antaa näkyvyyttä ja sen myötä parempaa mahdollisuutta toimia jäsenjärjestöjen puolesta ja linjausten mukaisesti, toteuttaa kattojärjestön perustehtävää. Yhteinen kattojärjestö säästää jäsenjärjestöjen voimavaroja.

* * *

Miten tämä uuden kattojärjestön rakentaminen tapahtuu, onkin jo vaikeampi kysymys. Uudessa kattojärjestöhankkeessa on käytetty ulkopuolista selvityskonsulttia. Tämän tuloksena lähdettiin yhteisen aiesopimuksen kautta uuden järjestön rakentamiseen. Rakentamisessa on ollut mukana ulkopuolinen asiantuntija ja jäsenjärjestötyöryhmä.

Olemme siinä vaiheessa, että sekä Kepan että Kehyksen vuosikokousten pitää tehdä päätöksiä. Oletan, että päätös on myönteinen koska molemmissa järjestöissä istuu samat jäsenjärjestöt. Kahdella eri tuolilla ei voine istua samaan aikaan?

Kepan hallitus on linjannut jo keväällä vahvasti, että uuden järjestön rakentaminen tulee tapahtua kustannustehokkaasti. Ei ole moraalisesti kestävää, että verovaroja, jotka on tarkoitettu kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen ja vaikuttamistyöhön käytetään liiaksi järjestölaatikoiden ym. rakentamiseen.

Järjestön rakentaminen on prosessi. Kaikkea ei voi saada valmiiksi heti, eikä kaikkea voi ennakoida. Kaikkia yksityiskohtia ei voi laittaa muistioihin ja käsikirjoihin. Yhteinen kattojärjestö syntyy vain, jos on aitoa tahtoa, aitoa luottamusta.

* * *

Uuden järjestön rakentaminen vaikuttaa vahvasti myös molempien järjestöjen henkilöstöön. Kepan 45 ja Kehyksen 4 toimihenkilöä ovat osa tätä muutosta. Vastuu kaikista päätöksistä on hallituksella ja luottamusjohdolla.

Meillä ei ole varaa jättää huolehtimatta henkilöstöstä ja toimivasta johdosta. Henkilöstön pitää voida kaikella tarmolla tehdä perustyötään. Epävarmuuden ilmapiiriin ei ole varaa. Olemme menossa kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Vaikuttamistyö on jo alkanut.

Toisaalta kehitysyhteistyörahoituksessa pienten järjestöjen asema ja rooli hankkeiden toteuttajana on vaakalaudalla. Kattojärjestön rakentamisesta huolimatta ja juuri siksi meidän on oltava näkyviä ja vaikuttavia, toiminnallisesti ja viestinnällisesti.

Uuden kattojärjestön rakentamisen vastuu on Kepan ja Kehyksen syyskokouksella. Vastuuta ei voi siirtää. Vastuuta ei voi delegoida.