Kuvassa kolme jäsenjärjestöjen edustajaa pitää käsissään paperilappuja.
Kevätkokouksen brändityöpajassa jäsenjärjestöjen edustajat valitsivat mieluisia nimiä uudelle kattojärjestölle.
Kuva:
Anni Piiroinen
Blogi
Uusi kattojärjestö

Kevätkokouksessa valmistauduttiin uuteen kattojärjestöön

Kepan viimeisessä kevätkokouksessa pohjustettiin uuden kattojärjestön perustamista. Kokouksen jälkeen jäsenjärjestöt pohtivat työpajoissa uuden järjestön ohjelmaa, sääntöjä ja nimeä.
Anni Piiroinen
30.4.2018

Kepan kevätkokous järjestettiin Helsingissä perjantaina 27. huhtikuuta. Paikalla oli yli viisikymmentä edustajaa Kepan eri jäsenjärjestöistä. Kokouksen painopiste oli uuden kattojärjestön luominen.

Kyseessä oli Kepan viimeinen kevätkokous ennen uuden kattojärjestön muodostamista Kehyksen kanssa, mikä loi tilanteeseen tietynlaista nostalgisuutta. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Folke Sundman muisteli kokousta avatessaan Kepan perustamishetkeä 33 vuotta aiemmin, jolloin hän oli myös ollut paikalla.

Kokouksessa päätettiin perustaa kahdeksan hengen vaalivaliokunta, joka laatii kesäkuun vuosikokousta varten ehdotuksen tulevan hallituksen jäsenistä. Lisäksi kokouksessa käytiin läpi Kepan toimintakertomus ja budjetti.

Kokouksen jälkeen jäsenjärjestöjen edustajat jakautuivat kolmeen työpajaan, joissa pohdittiin tulevan kattojärjestön ohjelmaa, sääntöjä ja nimeä. Kysyimme jäsenjärjestöiltä, mitä työpajoista jäi käteen.

Johanna Ursin-Escobar, Suomen ylioppilaskuntien liitto: Ohjelma-työpaja

"Kävimme läpi uuden järjestön ohjelmaa ja jäsenjärjestöjen asemaa neljän teeman kautta: vaikuttamistyön, kansalaisyhteiskunnan hyvinvoinnin, viestinnän ja globaalikasvatuksen. Mietimme esimerkiksi pitääkö uuden järjestön toiminnan olla enemmän keskus- vai jäsenjärjestövetoista, ja pitääkö sen tehdä enemmän töitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle vai keskittyä Etelään. Ihmiset menivät vastausten perusteella janalle seisomaan, minkä jälkeen keskustelimme näkemyksistämme.

Olimme varsin samaa mieltä laajoista tavoitteista. Kaikilla oli yhteinen näkemys siitä, että uudella organisaatiolla pitäisi olla vahva brändi. Puhuimme myös paljon puolueettomuudesta. Mikä on uuden kattojärjestön suhde politiikkaan, jos saamme rahaa valtiolta? Järjestön strategiaa tehdessä pitää säilyttää oma identiteetti eikä liikaa mukautua tämänhetkiseen politiikkaan."

Markus Holmgren, Attac: Säännöt-työpaja

"Työpajassa keskusteltiin jäsenmaksun ja äänimäärän määräytymisperusteista tulevassa organisaatiossa. Jäsenmäärä ei mielestäni toimi jäsenmaksun perusteena, koska on olemassa niin erilaisia järjestöjä ja säätiöitä. Budjettiperusteinen jäsenmaksu on järkevämpi. Silloin jäsenmaksu määräytyy samasta toimintaedellytyksestä, josta jäsenmaksu maksetaan.  Siitä olimme ryhmässä varsin yhtä mieltä.

Isommat keskustelut syntyivät äänimäärän suhteesta budjettiin. Mietimme, onko oikeudenmukaista, jos isomman jäsenmaksun maksajille annetaan edes pieni äänietu. Keskustelimme myös, minkälaisia imago-ongelmia se voi aiheuttaa."

Katri Suomi, Kirkon ulkomaanapu: Brändi-työpaja

"Brändi-työpajassa pohjatyöt oli tehty hyvin: yli tuhannesta nimestä oli karsittu paljon, ja me pääsimme miettimään 70 nimeä. Pienryhmissä karsimme niistä vielä lisää ja lopulta päädyimme 20 nimeen. Se oli meidän neuvoa-antava valintamme niille, jotka tekevät lopullisen päätöksen nimestä.

Nimien miettiminen oli hurjan hauskaa ja laittoi pohtimaan paljon, minkälainen olisi hyvä nimi. Onko lyhenne vai pidempi nimi parempi? Entä englanninkielinen vai suomenkielinen nimi? Mitä konnotaatioita eri nimillä on? Oli hauskaa nähdä, että kaikki ajattelivat nimistä vähän eri tavalla. Itse tykkäsin sellaisista nimistä, jotka suoraan kertovat, mikä järjestön tarkoitus on."