2017-02-sdgs
Kuva:
Kepa ry
Blogi

Kestävän kehityksen saavuttaminen kaipaa teräviä kommentteja

Kuinka rakentaa kestävän kehityksen Suomi? Kenellä tahansa on nyt mahdollisuus kertoa ehdotuksensa päättäjille.
Katja Hintikainen
15.2.2018

Mikä on uusiutuvien osuus Suomen energian käytöstä? Kuinka kannamme vastuuta pakolaisista? Entäpä köyhimpien maiden ilmastotoimien tukemisesta? Millä tolalla on suomalaisnuorten luottamus tulevaisuuteen?

Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastellaan osana Suomen kestävän kehityksen työn seurantaa. Olen Kepan edustaja asiantuntijaryhmässä, joka työstää Suomen kansallista kestävän kehityksen seurantaa ja mittareita. Ei kuulosta järin jännittävältä. Työ vie kuitenkin mennessään, kun pohtii, millaisista asioista oikeastaan sovimme. Valitut indikaattorit kertovat siitä, mitä pidämme tärkeänä. Kuinka Suomi pyrkii kohti kestävän kehityksen tavoitteita ja missä maamme tulee kehittyä paremmaksi.

Asiantuntijaryhmämme on päätynyt kokonaisuuteen, jossa kestävän kehityksen tilaa tarkastellaan kymmenen teeman avulla. Näistä kukin sisältää 4-5 indikaattoria eli konkreettisesti mitattavaa asiaa. Tällä tavoin kerätty tieto julkaistaan kunkin kokonaisuuden osalta kerran vuodessa valtioneuvoston kanslian ylläpitämällä verkkosivustolla.

Nyt rakennettavan seurantajärjestelmän hienoin piirre on, että siinä tiedostetaan pelkän tilastoista kerätyn tiedon riittämättömyys. Tarvittavien toimien ja mahdollisten korjausliikkeiden tunnistamiseen tarvitaan järjestöjen, tutkijoiden, sinun ja minun osaamista ja näkemyksiä. Sivustolla on avoin mahdollisuus käydä keskustelua, esittää omia poliittisia vaihtoehtoja tai vinkata uusimmasta tutkimustiedosta.

Tähän mennessä on julkaistu muun muassa kokonaisuudet, jotka käsittelevät luonnon ja ympäristön tilaa, julkisia hankintoja ja kulutusta sekä yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Myöhemmin keväällä tullaan keskustelemaan myös Suomen globaalista vastuusta ja politiikan johdonmukaisuudesta.

***

Kansallisten mittareiden luominen Agenda 2030 –ohjelman seurannalle on ollut pitkä ja monitahoinen prosessi. Indikaattorikokonaisuuden on määritellyt seurannan asiantuntijaverkosto, joka toimii valtioneuvoston kanslian alla ja johon kuuluu lisäkseni ministeriöiden, muiden kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia. Lähdimme työhön innolla, mutta törmäsimme myös realiteetteihin. Jokainen joka on joskus yrittänyt selittää monimutkaista maailmaa muutaman mitattavan muuttujan avulla, voi kuvitella kuinka hankalaa on löytää mittarit kuvaamaan kestävän kehityksen eri puolia.

Vaikka Suomessa tiedonkeruu ja tilastointi ovat erinomaisella tasolla, moniin tärkeiksi kokemiimme asioihin ei ole tietoa saatavilla. Minut esimerkiksi yllätti, kuinka vaikeaa on löytää kulutuksemme ulkoistettuja ympäristövaikutuksia tai julkisten hankintojen vastuullisuutta kuvaavaa tietoa. Tällä kertaa näiden asioiden tarkastelu jäikin puolitiehen. Mittareissa on kehittämistarpeita seuraavillekin vuosille ja tämä työ kaipaa myös resursseja.

Toukokuun loppuun mennessä kaikki mittareiden tarjoama tieto on julkaistu ensimmäistä kertaa. Vilkas, ratkaisuja esittelevä ja teräviä huomioita esiin tuova kommentointi on paras tapa sparrata ja kehittää nyt luotua seurantajärjestelmää. Se on myös tapa osoittaa, että järjestöt, tutkijat ja kansalaiset ovat kiinnostuneita ja seuraavat poliittisten päättäjien toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.