Kuva:
Anna-Stiina Lundqvist/Kepa
Blogi

Kestävän kehityksen DNA

Tänään on Suomen suuri päivä YK:ssa: maamme esitteli juuri yhtenä 22:sta maasta vapaaehtoisen Agenda2030 -raporttinsa. Myös kehitysyhteistyöjärjestöt saivat kommentoida julkaisutilaisuudessa raportin sisältöä.
Anna-Stiina Lundqvist
19.7.2016

Kirjoitimme yhdessä Saksan nuorisodelegaatin kanssa kansalaisjärjestöjen yhteispuheenvuoron, johon kommenttinsa kävi antamassa myös Ugandan järjestöedustajia sekä myöhemmin samassa tilaisuudessa raporttinsa esitelleen Samoan edustaja.

Mielenkiintoinen, nelituntinen kirjoitussessiomme päätyi kiittämään kansalaisyhteiskunnan huomioon ottamista maiden Agenda2030 -esittelyjen aikana. Ikävä kyllä kriittisen äänen sallineet maat kuuluvat pieneen vähemmistöön: kansalaisjärjestöjen joukossa koetaan laajaa tyytymättömyyttä siitä, kuinka huonosti ne on huomioitu vapaaehtoisten maaraporttien työstössä ja kommentoinnissa. On tärkeää, että kansalaisjärjestöt eivät näy vain YK -tasolla, vaan myös jo kotimaassa raporttien työstön alusta alkaen.

Kestävän kehityksen integrointi kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon on erittäin tärkeää tavoitteiden toteuttamisessa. Selkeä poliittinen sitoutuminen tavoitteiden toteutumiseen puuttuu ikävä kyllä yhä.

***

Suomi on monella tapaa kestävän kehityksen kärkimaa. On kuitenkin huolestuttavaa, kuinka Suomi menee alaspäin monissa kansainvälisissä vertailuissa, esimerkkeinä vaikkapa PISA -tulokset ja eriarvoisuuden kasvu. Luvut ovat lukuja, mutta sijoitustemme lasku on nähtävä hälytysmerkkinä, johon on tartuttava pikaisesti, vaikkapa sitten kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Kysyimme puheenvuorossamme raportin esitelleeltä ministeri Tiilikaiselta, millaisiin toimiin Suomen hallitus ryhtyy päästäkseen taas vertailujen kärkeen. Lisäksi halusimme tietää, millaisiin konkreettisiin toimiin Suomi aikoo ryhtyä kestämättömän ekologisen jalanjälkensä pienentämiseksi.

Suomen raportin esittelyn aikana pidettyyn kansalaisjärjestöpuheenvuoroon sisällytimme Kehyksen Rilli Lappalaisen kanssa ihmettelyn siitä, kuinka kehitysrahoitus ei näkynyt raportin sisällössä lainkaan, vaikka sen tasolla on äärimmäisen tärkeä roolinsa Suomen kansainvälisessä vastuunkannossa. Suomen on  huomioitava kestävän kehityksen sitoumuksensa tehdessään esimerkiksi kehitysyhteistyöhön, sukupuolten tasa-arvoon ja koulutukseen liittyviä poliittisia päätöksiä.

***

Suomen tavoitteen tulisi olla, että kestävä kehitys on jokaisen ihmisen DNA:ssa. Tämän YK -viikon jälkeen näen, että siihen on hyvää tahtoa niin virkamiesten kuin kansalaisjärjestöjenkin keskuudessa - Suomen esityskin herätti ylpeyttä konkreettisella ja mukavalla otteellaan sekä tärkeiden teemojen esiin nostamisella. Kun myös se haastavin ryhmä, eli suuri yleisö, ja aivan erityisesti päättäjien enemmistö, saataisiin omaksumaan Agenda2030, päästäisiin korulauseista päämäärään - Leaving no one behind.

 

Kirjoittaja osallistuu New Yorkissa 11.-20.7. pidettävään YK:n High Level Political Forumiin ulkoministeriön delegaation kansalaisjärjestöedustajana