Blogi

Keskustelu lahjoitusten verovähennysoikeudesta jatkuu

Johtaisiko oikeus vähentää lahjoitukset verotuksessa järjestöt valoisaan tulevaisuuteen – vai suden suuhun?
Anna-Sofia Joro
1.12.2010

Mahdollisuus on kutkutteleva, mutta avoimia kysymyksiä riittää. Kuten se perustava kysymys, onko verovähennysoikeuden toteutuminen ylipäänsä realistista. Ja jos, missä muodossa?

Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyörahoitustyöryhmä perehtyy parhaillaan muiden maiden käytäntöihin ja miettii, voisivatko yksityishenkilöt vähentää kehitysapuun tekemänsä lahjoitukset verotuksessa. Aihe on nostettu esiin myös Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn piirissä.

Verovähennysoikeutta pohdittiin viimeksi Kepan keskustelutilaisuudessa tiistaina 30.11. Positiivisia puolia veti esiin Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa). Järjestö kannattaa kehitysyhteistyörahoituksen verovähennyskelpoisuutta sekä yksityisten kansalaisten että yritysten
osalta.

”Oikeuden myötä lahjoitusten määrä nousisi ja ihmisten yhteiskuntavastuu vahvistuisi myös Suomessa. Ulkomaiset esimerkit ovat positiivisia”, VaLan hallituksen puheenjohtaja Tiina Saukko sanoi. Tällä hetkellä Suomessa on yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä.

Varovainen pitää silti olla.

”Oikeus verovähennyksiin ei saa vähentää julkisen sektorin panostusta ja ohjausvaltaa Suomen kehitysyhteistyössä. Myös varainhankinnan seurantaa tulee kehittää, sillä monet tulomuodot ovat nykyisellään tilastoimatta”, Saukko korosti. Verovähennyksen avulla mahdollisesti saatavien varojen pitäisi siis olla plussaa nykyisen julkisen rahoituksen päälle.

Kaikki eivät ole yhtä innostuneita. Keskustelun toisen alustajan, Attac ry:n puheenjohtaja Mikko Saulin mukaan oikeus verovähennyksiin veisi Suomea edelleen kohti filantropiayhteiskuntaa, jossa yksityisille sälytetään yhä uusia tehtäviä, vastuita ja velvollisuuksia.

”Suomen lahjoituskulttuuri on lapsenkengissä, emmekä ole anglosaksisen lahjoitusvetoisia. Haluammeko todella luoda uutta traditiota?” Sauli kyseli. Myös väärinkäytösten estäminen olisi selvitettävä kunnolla, jottei oikeudesta tule uutta veronkierron välinettä. Ylipäänsä Sauli epäili
oikeuden toteutumista - yleinen trendihän on poistaa verovähennyksiä.

Tiistaiaamuna keskustelu liikkui niin periaatteellisella tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Muun muassa verovähennyskelpoisten lahjoitusten alaraja mietitytti. Ulkomailla vähennyskäytännöt vaihtelevat suuresti, joissakin maissa jopa museolipun voi vähentää verotuksessa.

Entä onko pienten järjestöjen syytä huoleen? Jyräävätkö isot ja mediaseksikkäät lahjoitusmarkkinoilla?

Kyse ei kuitenkaan ole ”vain” rahasta, vaan veronmaksajien vapaudesta valita rahojensa kohteita. Ulkomaisten tutkimusten mukaan verovähennysoikeus vaikuttaakin lähinnä ihmisten asenteisiin. ”Olemme voittaneet, jos saamme ihmiset paremmin sitoutettua järjestöihin, vaikka saamamme rahan kokonaissumma pysyisi samana”, VaLan Tiina Saukko kiteytti.

Ajatustenvaihto siis jatkuu ja UM:n työryhmän näkemyksiä odotetaan mielenkiinnolla.