Kepan puheenjohtaja Pertti Majanen puhui Kehityspoliittisessa päivässä marraskuussa 2017.
Kepan puheenjohtaja Pertti Majanen puhui Kehityspoliittisessa päivässä marraskuussa 2017.
Kuva:
Teemu Kumpulainen
Kepa
Blogi

Kepan ja Kehyksen yhdistyminen puheenjohtajan silmin

Kattojärjestöjen yhdistyminen auttaisi suomalaista järjestökenttää vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.
Pertti Majanen
20.11.2017

Viime maaliskuussa Kepan ja Kehyksen hallitukset päättivät käynnistää yhden yhteisen kehitysjärjestöjen yhteistyö- ja kattojärjestön rakentamisen ja solmivat asiaa koskevan aiesopimuksen.

Päätös ei tullut puskista, vaan sitä oli edeltänyt jo yli vuoden kestänyt valmisteluvaihe, jossa järjestöjen yhdistymisen edellytyksiä oli huolellisesti selvitetty sekä ulkopuolisen konsultin että Kepan ja Kehyksen yhteisistä jäsenistä koostuvan työryhmän toimesta.

Jäsenjärjestöjen keskuudessa oli jo pitempään kannettu huolta kahden kattojärjestön työn päällekkäisyyksistä ja niiden aiheuttamista työnjaollisista jännitteistä, kaksinkertaisista jäsenmaksuista sekä kahden erillisen järjestön olemassaolon aiheuttamasta järjestöjen kehitysyhteistyön ulkoisen kuvan hämärtymisestä.

Oireellista oli myös se, että edelleen voimassa olevassa Kepan ja Kehyksen yhteistyösopimuksessa jouduttiin jo vuonna 2010 eräällä tavalla heittämään kirvestä kaivoon toteamalla, ettei järjestöjen välinen työnjako voi enää toimia toiminnan maantieteellisen jaon perustalla.

Kesäkuussa 2016 jäsenjärjestötyöryhmä tiivisti näkemyksensä toteamalla, että "nykymuotoisen toiminnan pyörittämiseen ei tarvita kahta organisaatiota, ja järjestöjen mandaatit ovat vanhentuneet muuttuneessa toimintaympäristössä".

* * *

"Yhdistymisprosessin käynnistämisen voimana on uudistumisen tarve ja halu."

Eräänlaisena historiallisena takaumana voinee mainita, että ennen Kehyksen perustamista vuonna 2002 osaa sen tänään hoitamasta agendasta hoidettiin Kepassa vuosina 1995-2002. Tuolloin ei viime vuosien kaltaisiin työnjako-ongelmiin tietenkään törmätty.

Ajat ovat nyt ihan toiset, mutta se johtopäätös, että suurin osa nykyisistä päällekkäisyysongelmista katoaisi järjestöjen yhdistämisen myötä, on mitä ilmeisin. Samalla nykyisen EU-osaamisen siirtyessä osaksi uuden järjestön yhteistä osaamispoolia, vahvistuisi toiminnan kokonaisvaltaisuus ja johdonmukaisuus.

Tämä luonnollisesti sillä ymmärryksellä, että yhteisen työkulttuurin muovautumiselle on suotava kärsivällisyyttä ja oma aikansa.

* * *

Järjestöjen yhdistämisessä rima on kuitenkin huomattavasti korkeammalla kuin niiden tekninen yhdistäminen ja pöydän putsaaminen kahden kattojärjestön rinnakkaiselon luomista jännitteistä.

Järjestöjen solmiman aiesopimuksen mukaisesti "rakennetaan yksi yhteinen kattojärjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, aktivoida ja mahdollistaa jäsenjärjestöjen erilaisia osallistumismahdollisuuksia ja niiden asiantuntemuksen käyttöä sekä luoda valmiuksia menestyä ja selviytyä muuttuneessa ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä".

Parilla sanalla ilmaistuna yhdistymisprosessin käynnistämisen voimana on uudistumisen tarve ja halu.

Toisen niin sanotun järjestötyöryhmän työn tuloksena hallitukset ovat hyväksyneet 1) Kepan ja Kehyksen yhdistymissopimuksen, 2) uuden järjestön säännöt ja 3) strategian. Nämä ovat nyt ne perusasiakirjat, joiden perusteella molempien järjestöjen yhdistyskokoukset lopullisesti päättävät uuden yhteistyö- ja kattojärjestön perustamisesta 27.11.2017.

Tuloksena syntyy kokonaan uusi vahva järjestö, jolle tulee myös uusi nimi ja brändi, jotta viesti muutoksesta olisi selkeä.

* * *

"On ollut tärkeää, että yhdistymisprosessia on viety eteenpäin jäsenjärjestöjen omistajuudella ja aktiivisella osallistumisella."

Toteutuessaan tämä olisi suomalaisen kehitysyhteistyön ja -politiikan järjestökentässä suuri muutos, jonka kautta voitaisiin paljon nykyistä paremmin vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Näihin kuuluvat etenkin kaikkialla maailmassa kapeneva kansalaisyhteiskunnan toimintatila, eriarvoisuuden lisääntyminen, rahoitusongelmat ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpano.

Uudet linjaukset ja painotukset tulevat myös hyvin näkyviin uuden järjestön strategian luonnoksessa, jossa korostetaan, että muutoksessa "ei ole vain kysymys joidenkin trendien voimistumisesta tai vaimenemisesta, vaan perinteisesti tuttujen asioiden uudelleenmäärittelystä tai uudelleenkehystämisestä".

Uuden järjestön toiminta-ajatuksessa ja visiossa globaali oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys yhdistyvät toisiaan täydentäviksi päätavoitteiksi.

Myös jäsenjärjestöjen omistajuutta ja osallistumismahdollisuuksia vahvistetaan merkittävästi. Otamme pitkän askeleen kohti elävämpiä jäsensuhteita, joissa pienet järjestöt pääsevät myös omalla asiantuntemuksellaan esille ja järjestökentän koko rikkaus tulee meidän yhteiseen käyttöön.

On ollut tärkeää, että yhdistymisprosessia on viety eteenpäin jäsenjärjestöjen omistajuudella ja aktiivisella osallistumisella, henkilöstön asema turvaten ja sen asiantuntemusta käyttäen ja että uuteen järjestöön siirrytään molempien järjestöjen vahvuudet säilyttäen.

* * *

Paljon työtä on jo tehty, mutta paljon jää vielä tehtäväksi, erityisesti uuden kattojärjestön perustamisen käytännön toimenpiteitä määrittävän muutossuunnitelman viimeistelemiseksi ja toimeenpanemiseksi.

Perusta yhteiselle onnistumiselle on jo luotu. Nyt on jäsenjärjestöjen syyskokousten vuoro puhua ja päättää.

Kirjoittaja on Kepan hallituksen puheenjohtaja.