Kehitysyhteistyötä Malawissa.
Kuva:
Erik Törner
Flickr
Blogi

Kehitysyhteistyöleikkaukset veivät työpaikkoja järjestösektorilta

Hallituksen viime kesänä ilmoittamat kehitysyhteistyön jättileikkaukset on pantu toimeen rivakasti ja täydessä mitassaan.
Niina Mäki
15.4.2016

Hallituksen viime kesänä ilmoittamat kehitysyhteistyön jättileikkaukset on pantu toimeen rivakasti ja täydessä mitassaan. Jo tehdyt yhteensä 43 prosentin leikkaukset varsinaisesta kehitysyhteistyöstä eivät kuitenkaan riittäneet, vaan hallitus päätti kehysriihessään huhtikuun alussa nipistää kehitysavusta vielä 25 miljoonaa lisää.

Päätös jättää Suomen kehitysyhteistyön keskimäärin 0,39 prosentin tasolle bruttokansantulosta tällä hallituskaudella ja kansainvälisesti sovittu 0,7 prosentin on karkaamassa hamaan tulevaisuuteen.

Vaikka niukkuutta on tässä taloustilanteessa jaettu moneen suuntaan, iskivät leikkaukset kehitysyhteistyöhön rajummin kuin mihinkään muuhun sektoriin. Pelkästään kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön kohdistetut leikkaukset vaikuttavat suoraan satojentuhansien ihmisten elämään kehitysmaissa.

Kehitysyhteistyön leikkauksista kärsivät kaikkein köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kokonaislukujen kivutessa miljooniin.

* * *

Kehitysjärjestöjen rahoituksesta vietiin kerralla lähes puolet, 43 prosenttia. Viime vuoden 114 miljoonan euron sijaan kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä rahoitetaan nyt 65 miljoonalla. Historiallisen suuret leikkaukset tehtiin myös hyvin nopeasti – vain puolen vuoden varoitusajalla.

Käytännössä lukuisten järjestöjen hankkeet ja ohjelmat on jouduttu ajamaan alas pikavauhtia. Kun työ jää kesken, myös aiemmin saavutetut tulokset uhkaavat valua hukkaan.

Hallituksen juuri julkistamalla työllisyyspaketilla on kehitysjärjestökentällä kolkko kaiku. Leikkausten takia järjestöistä on viimeisten kuukausien aikana jouduttu irtisanomaan tai muuten vähentämään noin 200 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa jopa 130 menetettyä työpaikkaa Suomessa, ja kerrannaisvaikutukset työpaikkoihin kumppanimaissa ovat huomattavasti suuremmat.

Myös harjoittelu- ja siviilipalveluspaikat sektorilla ovat vähentyneet ja nuorten, opiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden on entistä vaikeampaa saada kokemusta kehityskysymysten saralta.

Kepan arvion mukaan työllisyysvaikutukset Suomessa koskevat vähintään neljännestä kehitysyhteistyön sekä globaalikasvatuksen työtehtävistä kansalaisjärjestökentällä. Arviota vaikeuttaa se, että monella järjestöllä kehityskysymykset ovat vain osa toimintaa.

* * *

Kansalaisjärjestöjen toimintaperiaatteita kuvaa hyvin se, että toimintaa on supistettu kehitysmaiden projekteja viimeiseen asti vaalien.

Säästöjä on pyritty etsimään Suomen kuluista ja hallintamenoista, jotta tuki kaikkein köyhimmille ei kärsisi. Monissa järjestöissä on esimerkiksi tingitty henkilöstökuluista myös vapaaehtoisesti, lisätty varainhankintaa muista lähteistä tai supistettu hallintoa. Jopa siivouspalveluista on luovuttu.

Siitä huolimatta järjestöt ovat joutuneet lopettamaan hankkeitaan ja ohjelmiaan, pienentämään kohderyhmiään ja poistumaan monista maista kokonaan. Alas on ajettu yli 200 hanketta, lukuisia ohjelmia ja maatoimistoja.

Leikkausten myötä järjestöjen työ on loppunut erityisesti Latinalaista Amerikasta ja keskitulon maista kuten Keniasta, Kambodzhasta, Vietnamista tai Lähi-idän maista. Toisin sanoen suomalaisten järjestöjen muodossa näissä maissa jo toiminut "Team Finland" on joutunut vetäytymään juuri niiltä aluilta, joihin suomalaisille yrityksille toivotaan nyt kasvavia investointimahdollisuuksia ja lisämarkkinoita.

Leikkausten jälkeen kehitysjärjestörahoituksen painopistettä ollaan reivaamassa yhä enemmän isojen ammattimaisten järjestöjen suuntaan. Pelkona on, että pienten- ja keskisuurten järjestöjen kehitysyhteistyötä sekä Suomessa kehitysviestintää ja globaalikasvatusta tekevien järjestöjen työtä tuetaan aiempaa vähemmän.

Jos tästä toiminnasta jouduttaisiin luopumaan, se vähentäisi entisestään vapaaehtoistyömahdollisuuksia, suomalaisten suoria kontakteja kehitysmaihin, ja tiedonsaantia kehityskysymyksistä ja kehitysyhteistyön tuloksista.