Blogi

Kehityspolitiikka herätti keskustelua eduskunnassa

Suomen kehityspolitiikka herätti eilen 21. toukokuuta vilkasta keskustelua eduskunnassa, kun täysistunnossa käsiteltiin hallituksen selontekoa kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta. Noin kolme tuntia kestäneeseen keskusteluun osallistuivat aktiivisesti kaikki puolueet, vaikkakin kansanedustajia oli salissa kerrallaan vain muutamia kymmeniä.
Minna Havunen
22.5.2014

Ministereistä paikalla olivat ainoastaan kehitysministeri Haavisto ja ulkoministeri Tuomioja. Useammankin ministerin olisi suonut olevan läsnä, sillä selonteon yhtenä keskeisenä aiheena oli eri politiikka-alojen johdonmukaisuus. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että  toiminnan eri politiikanaloilla tulisi tukea kehityspoliittisia tavoitteita tai ei ainakaan olla niiden kanssa ristiriidassa.

***

Johdonmukaisuuskysymyksistä veronkiertoon ja verovälttelyyn puuttuminen saivat aikaan keskustelua. Esimerkiksi perussuomalaisten Maria Lohela vaati ryhmäpuheenvuorossaan verokikkailuun ja yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumista, ja verokysymykset nousivat esiin myös kokoomuksen, keskustan, kristillisdemokraattien, sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien puheenvuoroissa.

Miten pääomapakoon sitten puututtaisiin?  Kehitysmaiden verotusjärjestelmien kehittäminen sai kannatusta, mutta kukaan ei suoraan nostanut esiin veroparatiisitalouden kitkemisen kannalta olennaisia pakollista maakohtaista raportointia, automaattista verotietojen vaihtoa tai julkista rekisteriä yritysten tosiasiallisista omistajista.  Jos olet kiinnostunut siitä, millaisiin toimiin puolueet ovat tosiasiassa valmiita pääomapakoon puuttumiseksi, kannattaa lukea Finnwatchin kyselytutkimus puolueiden ja eurovaaliehdokkaiden  kannoista vastuullisen veronmaksun  EU-hankkeisiin.

***

Yksityisen sektorin rooli kehityksessä oli toinen kansanedustajia puhuttanut teema. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Pia Kauma  näki suomalaisilla cleantech-yrityksillä olevan paljon annettavaa globaaleihin haasteisiin. Keskustan Aila Paloniemi ehdotti perustettavaksi kehitysmaaliiketoiminnan edistämiseen erikoistunutta palvelukeskusta. Sdp:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ilkka Kantola taas näki vakaan oikeusvaltion, demokratian ja koulutuksen edistämisen avaimina yksityisten investointien houkuttelemiseen kehitysmaihin.

Yritysvastuu nousi myös esiin keskustelussa, mutta useammankin puolueen olisi suonut käsittelevän aihetta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Silvia Modig  toi esiin, että kehitysyhteistyövaroista rahoitusta saaville yrityksille ei ole määritelty vielä yhtenäisiä laatu- ja tuloksellisuuskriteerejä. Modigin mukaan yritysvastuu tulisi määritellä kehityspoliittiseksi kärkialueeksi ja EU:n tekemissä kauppasopimuksissa ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä koskevien kirjausten tulisi olla yhä vahvemmassa asemassa. Saman puolueen Eila Tiainen totesi, että hallitusohjelman kirjauksia esimerkiksi kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron edistämisestä ja yritysvastuun kaikinpuolisesta edistämisestä ei ole toteutettu.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mukaan Suomen tulisi vaatia EU:ta kehittämään tiukempaa yritysvastuuta. Hän myös kysyi ministeri Tuomiojalta, onko Suomi ollut aktiivinen siinä, että EU pyrkisi tiukentamaan yritysten vastuuta kolmansissa maissa. Tähän ei kuitenkaan saatu ministeri Tuomiojalta vastausta.

Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen painotti globaalien arvoketjujen ansioiden oikeudenmukaista jakaantumista työssä mukana olleille. Tämä tarkoittaisi, että kaikki arvoketjussa eri maissa ja vaiheissa työtä tekevät saisivat reilusti osuutensa.

***

Myös kehitysrahoituksen määrästä keskusteltiin. 0,7- tavoitteen puolestapuhujia löytyi rkp:n, vasemmistoliiton, kd:n  ja vihreiden riveistä. Suomen suoriutumista verrattiin muihin Pohjoismaihin, joista Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo aikoja sitten saavuttaneet 0,7 prosentin bktl-osuuden. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat  laskevat hallituksen tekemien leikkausten vuoksi ensi vuodesta alkaen 0,5 prosenttiin ja jopa sen alle, vaikka Suomi on sitoutunut saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitteen juuri vuonna 2015.

Perussuomalaiset esittivät ajatuksen kokonaan uudesta rahoitusmallista, jossa valtion budjetista annettaisiin pohjarahoitus kehitysapurahastoon, jonka tuloista suurin osa tulisi yksittäisten kansalaisten lahjoituksista. Perussuomalaiset saivat muiden puolueiden kansanedustajilta aloitteeseensa aiheellista kritiikkiä. Erityisesti rahoituksen ennakoitavuuden vaikeus ja lyhytjänteisyys haittaisivat kehitysyhteistyön suunnittelua. Todettiin myös, että valtioiden ei tulisi tällä tavalla vetäytyä globaalista vastuusta.

***

Myös Kepa oli eduskunnan kuultavana kolmessa eri valiokunnassa kehityspoliittiseen selontekoon liittyen. Ulkoasiainvaliokunnalle tehdystä lausunnosta, valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle tehdystä lausunnosta sekä ympäristövaliokunnalle tehdystä lausunnosta löytyvät Kepan päähuomiot Suomen kehitypolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta.

Eduskunnan keskustelu selonteosta on kokonaisuudessaan luettavissa täysistuntopöytäkirjasta.