Hackathon kokosi eri alojen osaajat yhteen etsimään parhaita tapoja järjestöjen työn kannalta olennaisen tiedon hyödyntämiseen.
Kuva:
Iina Leppäaho
Blogi

Kehitysdata hyötykäyttöön

Järjestöjen kehitysyhteistyöstä on paljon tietoa, mutta datan tuomisessa esille riittää työsarkaa.
Outi Puukko
23.5.2016

”Järjestöjen data pitää saada paremmin käyttöön. Yksityisellä sektorilla tähän panostetaan paljon, koska resursseja löytyy. Järjestöillä taas on paljon kiinnostavaa dataa mutta ei välttämättä keinoja sen esittämiseen”, sanoo tilastotieteilijä Eija-Leena Koponen, jonka missiona on tehdä datasta ymmärrettävää. 

Data <3 development -hackathon kokosi 19. toukokuuta Helsinki Think Companyyn parikymmentä tilastotieteen, kehitysyhteistyön, tietojenkäsittelyn ja viestinnän osaajaa. 

***

Järjestöjen data tarkoittaa esimerkiksi rahoitustietoja ja tietoa työn tuloksista. Odotukset avoimuuteen ja tulosten viestimiseen kasvavat, mutta resursseja on kehitysyhteistyön jättileikkausten jälkeen järjestöissä entistä vähemmän.

Nyt järjestöt tuottavat esimerkiksi säännöllistä arviointitietoa hankkeiden etenemisestä rahoittajalle, mutta vain osa tästä tiedosta päätyy julki. Ulkoministeriön kehitysyhteistyön tilastopalvelusta ei saa tällä hetkellä myöskään eriteltyä järjestöjen rahoitustietoja.

Mitä nykyistä kattavampi julkaiseminen sitten vaatisi? Vielä pelkkä excel-taulukko ei riitä. Kuten hackathonissa työstetyt caset Plan Suomelta, Kepalta ja Eetiltä osoittivat, tarvitaan osaamista ainakin tietojen käsittelystä, koodaamisesta, graafisesta suunnittelusta, itse substanssista ja viestinnästä, jotta tiedosta saadaan ymmärrettävää. Oleellista on arvioida, mikä tieto on hyödyllistä loppukäyttäjälle.

***

Kepan tavoite on koota kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen tiedot avoimesti saataville.

”Testasimme tänä keväänä Akvo RSR-työkalua, joka mahdollistaa hanketietojen julkaisemisen ymmärrettävässä muodossa. Päädyimme tähän, koska työkalun avulla tiedot saataisiin suoraan julkaistua myös kansainvälisessä IATI-järjestelmässä”, sanoo projektia Kepassa vetänyt Iina Leppäaho.

Suomi sijoittuu tällä hetkellä kansainvälisessä vertailussa kauas avoimuuden kärkimaista, kun katsotaan koko kehitysyhteistyörahoitusta.

”Ruotsissa ollaan tässäkin asiassa edellä, ja esimerkiksi Hollannissa tietojen avoin julkaiseminen IATI-muodossa on pakollista”, Leppäaho sanoo.

Suomessa järjestöjä auttaisi esimerkiksi yksinkertaisempi raportointimalli. Ihanteellisessa tilanteessa yhdestä palvelusta löytyisi dataa sekä rahankäytöstä että toiminnan tuloksista. Haasteita riittää myös tuloksen määrittelyssä.

”Onko esimerkiksi Kamerunissa etniseen vähemmistöön kuuluvien, koulussa käyvien lasten osuuden kasvu todiste työn tuloksista? Lisäksi on huomioitava monta muuta muuttujaa, kuten alueen ja maan yleinen tilanne lasten koulunkäynnin suhteen”, pohti Plan Suomen Anton Hausen kehitysdatan problematiikkaa.

”Pelkät luvut kertovat lopulta niin vähän.”