Hallituksen linja ei noudata suomalaisten enemmistön näkemystä, jonka kertoo ulkoministeriön tuore tutkimus.
Blogi

Kehityksen supervuodesta tulikin painajainen

Kuvittele maailma, jossa kenenkään ei enää tarvitse kaivaa ruokaansa kaatopaikalta eikä yksikään lapsi kuole nälkään. Kuvittele, että ilmastonmuutos saadaan hillittyä niin, että siitä ei olekaan vaaraa ihmiskunnalle. Kuvittele Välimeri, joka välkkyy auringossa eikä sen yli enää pyritä hengenvaarallisilla kumiveneillä, ja meren takana siintää hyvinvoiva Afrikka.
Laura Häkli
20.8.2015

Vuotta 2015 on pidetty historiallisena mahdollisuutena pyrkiä kohti noita tavoitteita: äärimmäisen köyhyyden poistamista, ilmastonmuutoksen hillintää ja kaikkien maiden kannalta oikeudenmukaista tulonjakoa ja kestävää kehitystä. Tänä vuonna on järjestetty kehitysrahoituksen huippukokous Addis Abebassa, syksyllä New Yorkissa sovitaan koko maailman kestävän kehityksen tavoitteista ja joulukuussa järjestetään ratkaiseva Pariisin ilmastokokous.

Huippukokoussuman ansiosta tätä vuotta on kuvattu kehityspolitiikan supervuodeksi, jolloin on mahdollista ratkaista  maailman tulevaisuuden kannalta suurimpia haasteita. EU on nimittänyt tämän vuoden kehityspolitiikan teemavuodeksi.

Nyt supervuosi tavoitteineen näyttää kuitenkin ainakin Suomesta katsottuna lähes painajaismaiselta. Hallituksen täydellinen suunnanmuutos kehityspolitiikassa lyhyessä ajassa on ajanut kehitysyhteistyökentän kaaokseen. Suomi on päättänyt leikata kehitysrahoitustaan rajusti ja suunnata suuren osan jäljellä olevista kehitysyhteistyövaroistaan yrityssektorille perinteisten kehitystoimijoiden sijaan.

Aikaisemmin Suomi on panostanut köyhyyden vähentämisen kannalta tehokkaimmaksi katsomaansa kehitysyhteistyöhön, esimerkiksi pitkäaikaisten kumppanimaiden, YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Suomen valttina on ollut avoin ja erilaisia toimijoita - niin valtiollisia, järjestöjä kuin kaupallisiakin - yhteentuova ja toisiaan täydentävä työskentelytapa.

* * *

Nyt toimitaan yhtäkkiä päinvastoin. Yritysten riskirahoitushankkeita tukevaa Finnfundia pääomitetaan kehitysvaroista ensi vuonna peräti sadalla miljoonalla eurolla, vaikka yhtiö itse on pyytänyt toiminnalleen vain 40 miljoonan lisärahoitusta - ja samaan aikaan yli 150 vuotta kehitysyhteistyötä tehneiltä järjestöiltä leikataan lähes puolet rahoituksesta. Vaikka yritysten rooli kehityksessä on tärkeä, niiden ensisijainen tavoite on kuitenkin tuottaa voittoa omistajilleen, kun taas järjestöjen kehitysyhteistyön tarkoituksena on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen.

Sen sijaan, että Suomi keskittyisi valmistautumaan tuleviin huippukokouksiin, se on rimpuilemassa irti tehdyistä sopimuksista, lopetettamassa suunniteltuja hankkeita kuin seinään ja ajamassa toimintaa alas nopeasti ja hallitsemattomasti. Lähes kaikissa suurissa kehitysjärjestöissä on  käynnissä yt-neuvottelut. Vielä pahemmassa tilanteessa ovat pienet ja keskisuuret järjestöt, joiden rahoitus on ollut riippuvaista ulkoministeriön hanketuesta. Tuen hakukierros on yllätten peruutettu eikä tulevaisuudesta ole tietoa.

Kuka olisi puoli vuotta sitten uskonut, että tänä kehityksen supervuonna kehitysyhteistyötoimijat joutuvat äärimmäisen köyhyyden poistamisen sijaan käyttämään voimansa allekirjoitusten keräämiseen Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomukseen?

Olethan sinä muuten jo allekirjoittanut?

Teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena Kainuun Sanomissa, Kalevassa ja Turun Sanomissa 20.9.2015.