Kansalaisyhteiskuntaseminaarin paneelissa keskustelivat Sheila Muwanga (FIDH/Foundation for Human Rights Initiative), Janne Ronkainen (SASK), Peik Johansson (Vikes) ja Cathal Gilbert (Civicus), moderaattorina Rauno Merisaari (UM).
Kuva:
Auli Starck
Kepa
Blogi

Kansalaisyhteiskuntaseminaari: Järjestöjen tehtävä on pitää meteliä

Ulkoministeriön 15.3. järjestämässä kansalaisyhteiskuntaseminaarissa keskusteltiin kansalaisyhteiskunnan nykytilasta ja avattiin hanketuen hakukierros.
Auli Starck
18.3.2016

Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet heikkenevät tällä hetkellä yli sadassa maassa, vaikka valtiot ovat monissa kansainvälisissä sopimuksissa tunnustaneet kansalaisyhteiskunnan tärkeän roolin ja sitoutuneet mahdollistamaan sen toiminnan.

Seminaarin pääpuhuja,  YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija Maina Kiai, tähdensi ettei kyse ole enää kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemisesta vaan suorastaan sulkemisesta.

”Kansalaisjärjestöjen tehtävä on pitää yllä meteliä tästä asiasta”, totesi seminaarin panelisti Sheila Muwanga, ugandalaisen ihmisoikeusjärjestön the Foundation for Human Rights Initiativen edustaja.

Ulkomaankauppa-ja kehitysministeri Lenita Toivakka nosti puheessaan esiin Suomen hallituksen keinoja puuttua kansalaisyhteiskunnan tilan heikkenemiseen. Poliittinen dialogi ihmisoikeuskysymyksistä ja demokratiasta on tärkeää niin kahdenvälisissä suhteissa kuin EU:n kautta, samoin vaikuttaminen kansainvälisten järjestöjen kautta ja tuki muun muassa YK:n erityisraportoijille.

Rahallinen tuki kansalaisjärjestöille on myös olennainen keino vahvistaa kansalaisyhteiskuntia. Järjestöjen roolia Toivakka pitää tärkeänä esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa, seurannassa ja tietoisuuden lisäämisessä. Suomalaisten järjestöjen erityisenä lisäarvona Toivakka mainitsi tavan tehdä kehitysyhteistyötä osallistavasti suoraan ihmisten kanssa.

Huolestuttavia esimerkkejä kansalaisjärjestöihin kohdistuvista rajoituksista on paljon Euroopassakin. Seminaarin osallistujat,  niin yleisö kuin puhujatkin, nostivat esille myös Suomen oman kansalaisyhteiskunnan tilan. Kansalaisjärjestöihin osuneet kehitysyhteistyöleikkaukset vaikeuttavat luonnollisesti niiden toimintaedellytyksiä.  Ihmisoikeusliiton Kaari Mattila huomautti, etteivät rahoitusleikkaukset ole ainoa huolenaihe. Ilmassa on myös pieniä merkkejä siitä, ettei kansalaisjärjestöjä kuulla ja osallisteta keskusteluun entiseen tapaan. Kansalaisyhteiskunnan on oltava varpaillaan.

* * *

Kepa toi seminaariin videoterveiset myös kansalaisjärjestöiltä Tansaniassa: järjestöjen on löydettävä keinoja tehdä yhä enemmän vaikuttamistyötä, käydä vuoropuhelua hallitusten kanssa ja vahvistaa omaa kapasiteettiaan kansalaisyhteiskunnan toimijoina.

* * *

Aamupäivällä nousi esille huomio siitä, etteivät hankerahoitus ja looginen viitekehys oikein toimi ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä tukevassa pitkäjänteisissä prosesseissa. Seminaarin lopuksi - hieman ironisesti - ulkoministeriö avasi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetun hanketuen hakukierroksen.

Kepa tukee tuttuun tapaan järjestöjä hankesuunnitelmien viimeistelyssä.

* * *

Seminaarin aikana myös Twitter lauloi aktiivisesti ja #kansalaisyhteiskunta nousi hetkellisesti sosiaalisen median suosituimmaksi aiheeksi Suomessa.

Seminaarin puheet ovat katsottavissa verkossa, joten parhaista paloista voi nauttia edelleen.