Blogi

Kansalaisjärjestöt vaativat keskustelua Nicaraguan kanavasta

Kanavahanke etenee Nicaraguassa mutta sen vaikutusarviot ovat yhä hämärän peitossa. Hanketta toteuttavan yrityksen ja hallinnon pitäisi vihdoin avata keskustelu, painottavat kansalaisjärjestöt.
Minna Kuivalainen
15.8.2014

Nicaraguan läpi kulkevasta, Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävästä kanavasta, on haaveiltu jo vuosisatojen ajan. Ensimmäiset suunnitelmat löytyvät 1700-luvun loppupuolelta, ja myöhempiä hankesuunnitelmia on tehty kymmeniä. Geopoliittisten tekijöiden ja rahoituksen puutteen vuoksi hankkeet ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen.

Kesäkuussa 2013 kanavahaave nousi jälleen esille, kun Nicaraguan parlamentti hyväksyi lain kanavan rakentamiseksi. Toteuttajaksi valikoitui kiinalaistaustainen yritys HKND, jolle myönnettiin oikeudet kanavan rakentamiseen ja sen toiminnan ylläpitämiseen seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi.

Rakennuttaja valittiin ilman erillistä kilpailutusta, ja sen omistussuhteet tai aiemmin toteuttamat projektit ovat suurelle yleisölle lähinnä mysteeri.

***

Suurimman kohun laannuttua skeptikot arvelivat, että tämä hanke, aiempien kanavahankkeiden lailla, tulisi jäämään suunnittelupöydälle. Niinpä Nicaraguan ja HKND - ryhmän heinäkuinen julkistustilaisuus tulevan kanavan pääpiirteittäisestä reitistä aiheutti suurta huomioita osakseen.

Yrityksen mukaan Nicaraguan eteläosien läpi kulkevalle kanavalle tulisi pituutta 278 km, josta 105 km Nicaraguajärveä pitkin. Kanavan tarvitseman vedensaannin takaamiseksi rakennettaisiin tekojärvi. Valmistumiseen on varattu viisi vuotta aikaa.

Kanavaa markkinoidaan nicaragualaisille työpaikkojen luojana, ja tärkeänä tulojen tuojana maalle, jossa 43 prosenttia asukkaista elää köyhyydessä ja suurin osa työssä käyvistä tekee töitä epävirallisella sektorilla.

***

Lukuisat kansalaisjärjestöt ja akateemikot ovat kuitenkin kyseenalaistaneet kanavan roolin Nicaraguan kehitykselle. Onko kanavalle todella kysyntää, kun Panaman kanavan laajennuksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden puolella? Ovatko arvioidut työllisyysvaikutukset todellisia?

Rakennusvaiheen työpaikoista suuri osa menisi varmasti ulkomaisille työntekijöille, sillä Nicaraguasta puuttuu koulutettua työvoimaa. Kun tähän lisätään rakennuttajalle myönnetyt verovapaudet ja täydet oikeudet tuottoihin, usko kanaalin kehitysvaikutuksiin alkaa heiketä.

Ympäristöjärjestöt ovat tuoneet esiin huolensa kanavan ympäristövaikutuksista. Kanava kulkisi ekologisesti herkkien alueiden läpi ja suojeltuja alueita olisi mahdollisesti jäämässä kanavan alle. Alueella on myös useita uhanalaisia lajeja.

Pääasiallinen huolenaihe on Nicaraguajärvi, joka toimii vedenlähteenä suurelle osalle nicaragualaisista. Kestääkö järvi kanavan tuomat vedenkäytön muutokset? Mikä vaikutus laivareittien ruoppaamisella ja laivaliikenteellä on järven veden laatuun ja ekosysteemiin? Miten paikallisten vedensaanti turvataan, jos järvellä sattuu laivaonnettomuus?

Myös operaation laillisuus askarruttaa. Tapa, jolla päätös kanavan rakentamisesta tai oikeudet sen toteuttamiseen on annettu ilman kilpailutusta tai keskustelua parlamentissa - asukkaiden kuulemisesta puhumattakaan - voidaan nähdä ongelmalliseksi oikeusvaltion kannalta. Ja jos kansalaiset on jätetty huomioimatta heti projektin alusta saakka, voidaanko luottaa siihen, että kanavasta tulee muuta kuin yksi monista pientä eliittiä hyödyttävistä megahankkeista?

***

Tältä pohjalta useiden kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä on vaatinut julkisesti, että tähän mennessä tehdyt niin tekniset kuin ympäristöselvitykset tulee julkaista heti, ja avoin vuoropuhelu tulee aloittaa Nicaraguan viranomaisten, kanavan toteuttamisesta vastussa olevan yrityksen, kansalaisyhteiskunnan ja vaikutusalueella asuvien ihmisten välillä. Sosiaalisten- ja ympäristövaikutusten arvioinnit tulee suorittaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti ilman yritykselle suotuja erivapauksia.

Toteuttajayritys HKND vakuuttaa, että kyseessä on moderni projekti, jossa ympäristövaikutukset otetaan huomioon ja mahdolliset ympäristölliset ja sosiaaliset haitat tullaan kompensoimaan asianmukaisesti. Tähän päivään mennessä kommunikointi on kuitenkin ollut niukkaa, eikä moneen kertaan luvattuja vaikutusarviointeja ole esitetty. Ei myöskään teknisiä tai taloudellisia arvioita.

Avoimen tiedon puute ympäröi hanketta ja kysymyksiä leijuu ilmassa: Keitä HKND edustaa? Mistä kanavan rahoitus tulee ja kenelle voitot kulkeutuvat? Miten nicaragualaiset saavat äänensä kuuluviin tässä prosessissa? Miten taataan ympäristön säilyminen ja kehitysvaikutusten jakautuminen kaikille, mikäli kanavahaave tällä kertaa toteutuu? Kansalaisjärjestöt vaativat avoimen keskustelun aloittamista.