Blogi

Kansa kaipaa lakia

Kepan ja Polttava kysymys -kampanjan viime viikolla julkistama ilmastolakigallup ei jätä paljoa arvailtavaa.
Henri Purje
14.5.2014

Kepan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö iästä, puoluekannasta, ammatista, koulutuksesta, tulotasosta, sukupuolesta ja asuinpaikasta riippumatta haluaa maahan vahvan ilmastolain, joka ohjaa siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan ja tehostaa ilmastopolitiikan ennustettavuutta.

Koko väestön tasolla neljä viidestä tukee lakia. Vastustajia on 15 prosenttia.

Vastaukset kysymykseen: Kannatatteko ilmastolain säätämistä?

Oikeastaan ainoa looginen kysymys onkin, miksei hallitusohjelmaankin kirjattua ja hartaasti valmisteltua lakia ole kansan massiivisesta tuesta huolimatta vieläkään saatu voimaan. (Ks. Kepan lausunto alkuvuodesta esiteltyyn lakiluonnosehdotukseen.)

Tilanne saattaa tosin nytkähtää eteenpäin lähiaikoina, sillä hallituksesta on vihjailtu lakiesityksen  tulevan eduskunnan käsiteltäväksi pikapuoliin. Toivoa sopii, että tällä kertaa aikataulu myös pitää.

* * *

Kysely lähettää erityisen vahvan viestin päähallituspuolueiden kokoomuksen ja Sdp:n suuntaan.

Vastahankaisesti ilmastolakiin suhtautuneen kokoomuksen äänestäjistä vahva enemmistö, 83 prosenttia kannattaa ilmastolain säätämistä.

Sdp:n kannattajista samalla kannalla on peräti yhdeksän kymmenestä. Ainoastaan vihreiden äänestäjien keskuudessa kannatus on hivenen suurempaa (92 prosenttia).

Vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi Sdp on ainoa puolue, joka on selvästi ilmaissut haluavansa maahan ilmastolain, mutta demariministereiden on huhuttu olleen asiassa passiivisia. Toivottavasti äänestäjien yksimielisyys nostaa lakia nyt myös uusiutuneen puoluejohdon asialistalla.

Ilmastolain kannatus haastateltujen puoluekannan mukaan käy ilmi oheisesta taulukosta. Huomattavaa on, että jopa kaikista lyhin, perussuomalaisten äänestäjien mielipidettä esittävä tolppa kohoaa 62 prosenttiin.

Ilmastolain kannatus puoluekannan mukaan (prosenttia).

Noin 40 prosenttia haastatelluista ei ilmoittanut puoluekantaansa tai ei ollut äänioikeutettu. Kristillisdemokraattien ja Rkp:n kohdalla lukuihin voi suhtautua varauksella pienen otoksen vuoksi.

* * *

Vielä toiston uhalla: gallupin oleelliset johtopäätökset ovat, että ilmastolaille on kansan varaukseton tuki ja että toistaiseksi äänestäjien preferenssit eivät ole kanavoituneet poliittiseksi päätökseksi.

Kannatus on kaikissa ryhmissä niin vahvaa, ettei raflaavia eroja pysty tekemään kovinkaan monen taustamuuttujan perusteella. 

Kyselyn perusteella ilmastolakiskeptikon muotokuvaan piirtyisi suurten kaupunkien ulkopuolella asuva, perussuomalaisia äänestävä yrittäjämies, jolla on perus- tai ammatillinen koulutus ja suhteellisen hyvät ansiot. Mutta kohtalaisella todennäköisyydellä hänkin kannattaisi lain säätämistä.

Nuoret ovat innokkaimpia lain kannattajia, mutta iällä ei kuitenkaan näyttäisi olevan kovin suurta merkitystä. Ei myöskään kotitalouden rakenteella tai asuinseudulla.

Kuten yleensä, naiset (87 prosentin kannatus) ovat ilmastomyönteisempiä kuin miehet (71 prosenttia).

Hieman keskimääräistä enemmän ilmastolakia tukevat suurimpien kaupunkien asukkaat, ylemmät toimihenkilöt, johtajat ja opiskelijat sekä korkeakoulun käyneet. Myös maanviljelijöiden keskuudessa kannatus on suurta (92 prosenttia), mutta viljelijöitä valikoitui kyselyyn ainoastaan yhdeksän, joten tulos ei ole täysin luotettava.

Kaikki haastatellut koti-isät ja -äidit ovat ilmastolain puolella. 

* * *

Ilmastolaki velvoittaisi kunkin hallituksen seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymistä omalla kaudellaan ja peilaamaan tilannetta sekä vuodelle 2050 asetettuun pitkän aikavälin vähennystavoitteeseen että tieteelliseen tietoon ilmastonmuutoksen etenemisestä.

Näin laki parantaisi oletettavasti Suomen ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta.

Lausuntokierroksella alkuvuodesta pyörähtäneessä lakiluonnoksessa vahvistettiin vuoden 2050 päästövähennystavoite 80 prosenttiin vuoden 1990 tilanteeseen nähden aiempien linjausten mukaisesti.

On tärkeää, että myös lopulliseen ilmastolakiin kirjataan selkeä lopputavoite. Mikäli Suomi haluaa kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnästä, tulisi päästövähennysten olla kuitenkin ainakin 95 prosenttia. Teknologisesti se ei olisi mahdotonta.

Galluptulos osoittaa Suomen kansan enemmistön odottavan hallitukselta nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Kunnollinen ilmastolaki olisi yksi askel kansan tahdon suuntaan.

Jään mielenkiinnolla odottamaan toukokuulle luvattua lakiesitystä.

Lisätietoa ilmastolaista löytyy esimerkiksi Polttava kysymys -kampanjan kotisivuilta. Kepa on mukana kampanjassa.