Kittilän kultakaivos. Kuva: Wikimedia Commons/ Agnico-Eagle Mines Limited, CC0
Blogi

Kaivosverotuksessa ei ole varaa naiiviuteen

Finnwatchin tiistaina julkaisemassa raportissa Kaivosverotuksen kehitysmaa kiinnitetään huomiota siihen, että Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa, vaan kaivosyhtiöt maksavat vain yhteisöveroa voitoistaan siinä missä muutkin yritykset.
Lyydia Kilpi
4.3.2016

Useimmissa maissa maksetaan louhituista mineraaleista lisäksi erillisiä rojalteja.Teoriassa voittojen verottaminen on toimiva malli. Kaivoksen perustaminen vaatii suuria investointeja, joten on loogista, että yrityksiä houkutetaan sillä, että veronmaksu alkaa vasta kun toiminta on kannattavaa.

Voittoon perustuva verotus myös joustaa raaka-aineiden hintaheilahteluiden mukana. Useissa maissa veroprosentti nousee hintojen mukana ('windfall tax'), millä varmistetaan että valtio saa hyödyn irti kaivosteollisuuden noususuhdanteista.

Suurin osa verosuunnittelun tekniikoista perustuu kuitenkin yhteisöveron välttelyyn. Voitot saadaan näyttämään pienemmiltä -usein laillisin keinoin- jotta verotaakka kevenee. Siirtohinnoittelu, alikapitalisointi ja konserninsisäiset korot ja maksut ovat yleisiä verojen välttelemiseksi käytettyjä tekniikoita.

Tuotannon volyymin tai arvon perusteella maksettavia rojalteja on valtion helpompi valvoa. Yritys alkaa yleensä maksaa rojalteja heti kun tuotanto käynnistyy. Niiden välttely vaatii lähtökohtaisesti tuotantomäärien tai mineraalin laadun lainvastaista vääristelyä.

Rojaltimaksujen korotus johtaa kuitenkin helposti arvosteluryöppyyn. Esimerkiksi Sambiassa, jonka on arvioitu menettävän jopa 2 miljardia dollaria vuodessa monikansallisten yritysten verovälttelyn vuoksi, rojaltikorotus jouduttiin perumaan yritysten vastalauseiden vuoksi.

Usein verotulojen menetys kehitysmaissa ei johdu ensisijaisesti puutteellisesta lainsäädännöstä, vaan siitä että suuryrityksillä on enemmän resursseja verojen välttelyyn kuin valtioilla niiden keräämiseen. Veroparatiisitalous tekee verovälttelystä mahdollista.

Suomi voi auttaa kääntämään suunnan vahvistamalla kehitysmaiden verohallintoa ja toimimalla kansainvälisen verojärjestelmän porsaanreikien tilkitsemiseksi EU:ssa ja YK:ssa. Näin Suomikin saisi enemmän irti luonnonvaroistaan.