Blogi

Kaivosverotuksen todelliset kehitysmaat

Kehitysapua saavat maat menettävät kaivosteollisuuden verovälttelyn takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat tukea kehitysapuna.
Lyydia Kilpi
1.3.2016

Finnwatchin tuore raportti Kaivosverotuksen kehitysmaa laskee, että Suomi menetti vuosina 2011–2014 kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi 49 miljoonaa euroa verotuloja. Summa on merkittävä mutta kalpenee sen rinnalla, kuinka paljon maailman köyhimmät ja luonnonvararikkaimmat maat menettävät vuosittain.

Vuosina 2008–2010 Afrikan maat menettivät vuosittain keskimäärin 38 miljardia dollaria pelkästään sen vuoksi, että yritykset hinnoittelivat tuotteitaan valheellisesti vältelläkseen veroja. Suuri osa näistä yhtiöistä oli länsimaissa kotipaikkaa pitäviä kaivos- tai öljyjättejä.

Samalla ajanjaksolla kehitysapua virtasi mantereelle vähemmän, noin 30 miljardia dollaria. Veropaon mahdollistavat kansainvälisen verojärjestelmän puutteet, joiden ansiosta yritykset voivat siirtää voittonsa alhaisen verotuksen maihin.

***

Kaivosyhtiöiden keinot verojen välttelemiseksi eivät juuri poikkea muiden yritysten käyttämistä keinoista. Etenkin Afrikassa suurimmat investoinnit ja suurin potentiaali verotulojen keräämiseen liittyvät kuitenkin luonnonvaroihin.

Kaivannaisteollisuus on pääomaintensiivistä, joten se luo suhteellisen vähän työpaikkoja kuten Finnwatchin raporttikin osoittaa. Jotta kansalaiset hyötyisivät luonnonvaroistaan, on valtioiden saatava niistä tuloja talteen.

Raaka-aineiden hintojen laskun myötä sekä kaivosyritykset että luonnonvarariippuvaiset maat ovat vaikeuksissa. Valtioille on entistä tärkeämpää kerätä jokainen penni kirstuunsa, ja samalla tarjota yrityksille houkutin investoida.

Jos Suomen tehokas verohallinto ei pysty estämään kaivosyritysten aggressiivista verosuunnittelua niin maailman köyhimmillä mailla on siihen hyvin heikot mahdollisuudet. Tehokas verojärjestelmä on tasapuolinen ja sen noudattamista pystytään valvomaan. Kehitysmaat eivät kuitenkaan yksin pysty tähän.

***

Kansainvälisen verojärjestelmän aukot ja verosopimukset mahdollistavat verojen välttelyn, ja länsimaat ovat olleet laiskoja puuttumaan yritystensä kehitysmaissa harjoittamaan aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Tietoa kaivos- ja öljy-yhtiöiden maksamista veroista on jo tarjolla enemmän kuin muilta sektoreilta. Yhteensä 51 maata julkaisee vuosittain yrityskohtaiset verotulonsa kaivannaisyhtiöiltä osana EITI-raportointia. Tämän vuoden alusta EU-maissa listattujen kaivos- ja öljy-yhtiöiden on raportoitava kaikki valtioille tekemänsä maksut, myös kolmansissa maissa.

Lisääntyvä tieto auttaa veroviranomaisia ja päättäjiä tunnistamaan ja tilkitsemään ongelmakohdat. Tiedon myötä päättäjien vastuu ryhtyä konkreettisiin toimiin kasvaa.

Suomen vuosittainen kahdenvälinen tuki Sambialle on noin 10 miljoonaa euroa, mutta samalla Sambia menettää arviolta 2 miljardia dollaria vuodessa monikansallisten yritysten verovälttelyn takia.

Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja YK:ssa, jotta sekä Suomen että kehitysmaiden valtiontaloutta nakertava verovälttely saadaan loppumaan. Veronkierron vastaisen toimintaohjelman päivittäminen ja toimeenpano olisi ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.