Uusi maailmanjärjestys, jossa kaikilla on suurinpiirtein saman verran elintilaa.
Kuva:
J. Palmz
Blogi

Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat Serbiaan...

Mitä tapahtuisi, jos maailma jaettaisiin tasan asukkaiden kesken? Siis jos suurin väestö siirtyisi pinta-alaltaan suurimpaan maahan, toiseksi suurin toiseksi suurimpaan ja niin edelleen.
Jukka Aronen
23.11.2010

Tuloksena olisi mielenkiintoinen soppa, jossa esimerkiksi lämpimässä asuvat siirtyisivät kylmään, rannikkokansat sisämaahan ja vuoristojen asukit alaville seuduille.

Tämä mentaaliharjoitus on viety paperille saakka. J. Palmz on laatinut kartan, jossa kaikki maailman maat - Yhdysvaltoja, Jemeniä, Brasiliaa ja Irlantia lukuunottamatta - ovat vaihtaneet paikkaa.

Suomi on siirtynyt Balkanille Serbiaan, ja suomalaiset on korvattu 15 miljoonalla nigeriläisellä. Nigeriläiset ovat saaneet länsinaapurikseen muutoinkin heille etäisen Madagaskarin, mutta onneksi pohjoisen kautta pääsee entiseen Norjaan, jota nyt asuttavat vanhat ja tutut länsinaapurit Afrikasta eli malilaiset.

Yhdysvaltain pohjoispuolelle on muuttanut yli miljardi yritteliästä intialaista, ja eteläpuolella on meksikolaisten tilalla etiopialaisia.

Kansojen siirtymäharjoituksella voisi olla kovinkin suuria geopoliittisia vaikutuksia. Kiinasta tulisi Venäjän alueella suuri eurooppalainen vaikuttaja. Venäläiset joutuisivat taasen elämään ilman pääsyä rannikolle nykyisessä Kazakstanissa.

Lähi-idän kriisi saisi uutta ulottuvuutta, kun Israelin ja Palestiinan tilalle tulisivat Eesti ja Luxemburg.

Ja kuka tietää, jatkaisivatko Pohjois-Korea ja Etelä-Korea nahisteluaan, sillä ne sijoittuisivat tässä uudessa maailmanjärjestyksessä yhä pohjois-etelä-naapureiksi vanhaan tapaan. Tällä kertaa Botswanan ja Etelä-Afrikan rajojen sisälle.

Entä millaisia ovat maat, joissa on jo nykyisellään ideaali määrä ihmisiä maa-alaa kohden?

Maailman tiheimmin asutettu maa on tällä hetkellä Monaco, jonka rajojen sisäpuolelle on ahdettu liki 17 000 ihmistä neliökilometriä kohden. Toisessa päässä asteikkoa on Mongolia, jossa on keskimäärin pari asukkia (tarkkaan ottaen 1,7) neliökilometrin sisällä. Koko maapallon asukastiheys on 13 henkeä per neliökilometri, jos mukaan otetaan vesialueet, ja 46 pelkillä maa-alueilla laskettuna. Lähelle ensimmäistä lukua osuu esimerkiksi Norja, ja jälkimmäisen tuntumassa ovat Tansania ja Nicaragua.