Blogi

Jäsenet ja UM puivat tukiuudistuskonsultaation satoa

Yhteensä 24 jäsenjärjestöä kokoontui Kepaan keskustelemaan ulkoministeriön ehdotuksesta siirtää viestintä- ja kehityskasvatustuki sekä konferenssi- ja hankematkatuki Kepan hallinnoitaviksi.
Anna-Sofia Joro
30.5.2012

Kansalaisjärjestöyksikköä edustivat tarkastajat Päivi Kovalainen ja Inka Lilja. Paikalle oli saapunut myös Kepan puheenjohtajisto. He toivoivat jäseniltä osviittaa hallituksen kokouksessa 11.6. tehtävään päätökseen siitä, tulisiko Kepan jatkaa tukiuudistukseen liittyvää selvitystyötä.

Helmikuun lopulla ulkoministeriö lähestyi Kepaa alustavalla mietinnöllä toimintamallin uudistamisesta. Kepa käynnisti tuolloin nopealla aikataululla laajan jäsenkonsultaation.

"Kysymys on iso, joten jäsenten palaute on äärimmäisen tärkeää samoin kuin UM:n viestit", Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen alusti.

Päivi Kovalainen kertoi, että ulkoministeriö lähestyy juuri Kepaa, koska tällä on laajat verkostot ja suomalaisen järjestökentän tuntemus. Ehdotus liittyy suoraan uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman toiminnallistamiseen.

"Ykköskysymys on kehittää tukimuotoa tavoitteellisemmaksi, ei raha", Kovalainen sanoi. "Viestintä- ja kehityskasvatustuen rooli Suomen kehityspolitiikassa on merkittävä, mutta tuki ei nykymuodossaan ihan vastaa tätä aikaa. Nyt olisi hieno tilaisuus uudistaa toimintamalleja ja saada tavoitteellisempi ja vaikuttavampi VKK-tuki."

Ulkoministeriössä on esimerkiksi mietitty tukien pitkäjänteisyyttä ja niiden kytkentää Kepan neuvontaan ja koulutukseen sekä toimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taustalla ovat tietenkin myös henkilöstöresurssipaineet. On pakko säästää, ja pääosin pienistä summista koostuva tuki on hallinnollisesti raskas.

Kovalainen korosti prosessin olevan vielä kesken, eli mitään ei ole vielä päätetty. Tosin viimeisin Kepan UM:ltä saama tieto on, että tuki siirtyy joka tapauksessa pois ministeriöstä ja ettei Kepan lisäksi muita vaihtoehtoja ole kartoitettu. Ensi syksyn hakukierros hoidetaan vielä ministeriössä apuvoimin.

***

Konsultti Eija Mustonen esitteli jäsenkonsultaation tuloksia. Keskustelutilaisuuden lisäksi konsultaation kanavina käytettiin sähköistä jäsenkyselyä ja Kepan kevätkokouksen yhteydessä pidettyä seminaaria. Aiheesta on käyty keskustelua myös Uusia tuulia järjestörahoitukseen -jäsenblogissa.

Kyselyyn vastasi viisikymmentä Kepan 300 jäsenjärjestöstä eli 17 prosenttia jäsenistä. Vastaajista 33 on hyödyntänyt VKK-tukea ja yhdeksän konferenssimatkatukea. 

***

Yleisesti jäsenten suhtautumista voidaan pitää varovaisen myönteisenä - tietyin reunaehdoin, kuten että tukia aidosti kehitettäisiin laadullisesti ja että riittävät resurssit ja tukiin käytettävä rahamäärä voitaisiin taata. Kepan asiantuntemusta ja tuen uudistamisen mahdollisuuksia arvostettiin. Ja Kepaa pidettiin pienempänä pahana kuin esimerkiksi yritystä.

"Olisi turvallisinta, että Kepa ottaa pallon ja tekee siitä hyvän pallon", jäsenistöstä kommentoitiin.

Tosin jäsenten mielestä niin moni asia on toistaiseksi auki, että kannan muodostaminen koettiin haastavaksi. Ei ole helppoa kuvitella, miltä tuki Kepassa näyttäisi, kun taas UM on tuttu tukien jakaja.

Osalla jäsenistä ei ole mielipidettä asiasta ja osa vastustaa ajatusta, lähinnä periaatteellisista syistä. Jäseniä arvelutti esimerkiksi, miten tukien hallinnoiminen vaikuttaisi Kepan edunvalvontarooliin, miten se muuttaisi jäsensuhteita ja miten kävisi tukien läpinäkyvyydelle. Tukien hallinnoinnin ei myöskään koettu kuuluvan Kepan perustehtävään. Myös jääviyteen ja virkavastuuseen liittyvät kysymykset puhututtivat.

Lisäksi pohdittiin, tuottaako ulkoistus aidosti säästöjä, ja mikä on sen todellinen syy. Onko lopulta kyse vain ministeriön säästöistä ja tehtävien uudelleenmäärittelystä? Yksi syy ehdotukseen lienee, että kansainvälisissä vertailuissa Suomessa ministeriö jakaa todella pieniä summia. Jotta järjestöjen pienetkin hankkeet voisivat jatkossa saada rahoitusta, tukia voisi hallinnoida kattojärjestö.

"Jos on pakkorako niin Kepa on jees, mutta muutoin ei oikein mielellään", kommentoitiin.

Moni toivoi ensin sisältölähtöistä keskustelua yhdessä järjestöjen kanssa siitä, miten tuesta tehtäisiin entistä parempi ja joustavampi. Sen jälkeen voitaisiin miettiä hallinnoivaa tahoa: "Uudistaminen on ihan eri asia kuin se, kuka rahan jakaa." Haasteellisen aikataulun vuoksi toistaiseksi keskustelu on liikkunut pääosin periaatteellisella tasolla laajan sisältökeskustelun avaamisen sijaan.

Joidenkin mielestä UM:ää ei pitäisi päästää "liian helpolla", vaan ministeriön tehtävää kehityskasvatushankkeiden tukemisessa tulisi korostaa. Ministeriön on tärkeää säilyttää suora linkki kansalaisyhteiskuntaan.

Kepasta muistutettiin, että sisältöjen kehittämisestä ollaan keskusteltu järjestöjen kanssa jo pitkään. Kepalla on siis tuntumaa järjestökentän toiveista, joita ovat muun muassa pidempikestoinen tuki, laajemmat yhteistyön mahdollisuudet esimerkiksi yritysten kanssa sekä nopean reagoinnin tuki. Kyseessä ei myöskään ole ensimmäinen ulkoistamisyritys, vaan aiheeseen liittyviä konsultaatioita on tehty ennenkin.