Muutos tulee ihmisistä - järjestöt painottavat kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyttä ja monimuotoisuutta. Kuva: Jaakko Virtanen / Kepa
Blogi

Järjestöt ulkoministeriölle: Emme ole konsultteja

Suomalaiset kansalaisjärjestöt purkaisivat turhaa byrokratiaa kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoinnista. Tärkeintä on, että järjestötyön moninaisuus ja riippumattomuus turvataan, käy ilmi Kepan tuoreesta selvityksestä.
Outi Puukko
6.11.2015

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöille myöntämiä tukia leikataan ja uudistetaan nyt nopealla aikataululla. Tiukka määrärahatilanne ja yhä vähenevät henkilöstöresurssit ovat uudistusten taustalla.

Kepa selvitti järjestöjen kantoja uudistuksiin kyselyllä, johon vastasi syys-lokakuun aikana 104 järjestöä. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli saanut ulkoministeriön hanke-, viestintä- ja globaalikasvatus- sekä ohjelmatukea viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Tärkeimpänä vastaajat pitivät kansalaisyhteiskunnan itsenäistä asemaa kehitysyhteistyössä. Järjestöt toimivat esimerkiksi useissa hauraissa valtioissa ja alueilla, joihin valtiollisilla toimijoilla ei ole pääsyä. Ne työskentelevät haavoittuvimpien ihmisten kanssa, mihin esimerkiksi yrityksillä ei ole samalla tavoin intressiä.

"Järjestöjen osallistuminen kehitysyhteistyöhön pitäisi nähdä rikkautena. Ennakkorajauksia hankkeiden määrään, teemaan ja kohdemaihin ei kannateta, vaan rahoituspäätösten tulisi perustua suunitelmien sisältöön ja laatuun", sanoo Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck.

Järjestöt ehdottavat, että tukien hakukäytäntöjä ja lomakkeita kevennetään. Hankkeiden esikarsinta vähentäisi sekä järjestöjen että ministeriön työtä. Myös moninkertaisista tilintarkastuksista luopuminen ja varojen käyttötarkoituksen muutoksen helpottaminen saavat kannatusta.

***

Yhteishankkeet ovat yksi vaihtoehto hallinnon keventämiseen. Yhteistyö yritysten kanssa ja järjestöjen välillä kiinnostaa, jos se syntyy luonnollisesti eikä aiheuta kohtuutonta hallinnollista vastuuta.

"Yritysyhteistyön ensimmäisenä motivaationa ei ole järjestöjen näkökulmasta suomalaisen viennin edistäminen, vaan kestävät vaikutukset kehitysmaissa. Kehityspolitiikan linjan ei pidä vaihtua hallituskausittain, vaan parhaat tulokset syntyvät pitkäjänteisyyden kautta. Sama koskee järjestöjen tukemista ", Auli Starck toteaa.

Tällä hetkellä pienten järjestöjen työn tulokset ja jatkuvuus ovat uhattuina hanketuen sekä viestintä- ja globaalikasvatustuen (VGK) jäädyttämisen vuoksi. Tukimuodon turvin tehdään muun muassa kouluyhteistyötä ja viestitään suomalaisille kehityskysymyksistä. Järjestöt ehdottavat, että lakkauttamisen sijaan tukea jaksotettaisiin entistä pidemmiksi kausiksi, jolloin hallinnon taakka kevenisi.

***

Järjestöjen ratkaisuehdotukset tukimuotojen uudistamiseksi saivat ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksiköltä kiitosta 27. lokakuuta Kepassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Ministeriöstä ei kuitenkaan luvattu viestintä- ja globaalikasvatustuen säilymistä erillisenä tukimuotona.

Kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä kertoi, että hanketuen seuraava hakukierros järjestetään keväällä 2016. Hakukierroksella korostetaan kehityspolitiikan painopisteitä ja järjestöjen keskinäisen sekä yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisäämistä.

Järjestöt saivat tiedon tukimuotojen uudistamisesta sekä hakukierrosten jäädytyksistä kesäkuussa.