Kuurojen lasten luokka Arushassa
Pienet ja monen muotoiset järjestöhankkeet ovat arvokkaita, sillä ne tavoittavat ruohonjuuritason ihmisiä siellä, minne suuremmat toimijat eivät halua mennä tai eivät pääse. Kuva kuurojen lasten luokasta Arushassa, Tansaniassa.
Kuva:
Kirsi Koivuporras-Masuka
Blogi

Järjestöt muokkaavat maaperää muutokselle

Suomen täyttäessä pian 100 vuotta ei kansalaisyhteiskunnan roolia voi liikaa korostaa. Vapaa, avoin ja kriittinen kansalaisyhteiskunta on parasta Suomen brändiä ja paras vientituotteemme.
Anja Malm
9.1.2017

Suomessa on aina arvostettu kansalaisyhteiskunnan roolia ja kansalaisjärjestöjen tekemää työtä myös kehitysyhteistyössä.

Suuret yhteiskunnalliset muutokset lähtevät usein liikkeelle suoraan kansalaisista ja järjestöistä. Ne voivat alkaa pienistä iduista, mutta kasvaa lumivyöryiksi.

Tulokset eivät aina ole konkreettisia, kuten koulurakennuksia ja kaivoja. Demokratia, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, naisten oikeudet, säälliset työolot – muun muassa nämä ovat alueita, joilla me olemme vahvoja.

***

Tällä hetkellä me järjestöt olemme huolissamme maailmalla yleistyvästä kansalaisyhteiskunnan toimintatilan rajoittamisesta. Tässä suomalaiset järjestöt voivat tehdä arvokasta työtä tukemalla etelän kansalaisyhteiskuntia.

Me järjestöt toimimme vallan vahtikoirina, ja samalla me myös näemme hyvän yhteistyön arvon ulkoministeriön ja järjestöjen välillä. Toivomme ja uskomme, että myös ulkoministeriö on aktiivinen kansalaisyhteiskunnan puolustamisessa.

***

Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen vieraili vienninedistämismatkalla viimeksi Tansaniassa ja Keniassa. Siellä hän tapasi iloksemme myös paikallisia kansalaisjärjestöjä.

Toivomme, että ministerillä on myös tulevilla matkoilla aina tilaisuus tutustua suomalaisten pitkäjänteiseen yhteistyöhön kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

Järjestöt ovat erilaisia toimijoita kuin yritykset. Meitä ei ole tarkoituksenmukaista kilpailuttaa samalla tavalla, emmekä ole ensisijaisesti hanketoteuttajia tai konsultteja. Kehitysyhteistyömme lähtökohtana on paikallisten kumppaniemme kanssa tehtävä ihmisoikeusperustainen työ.

Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen rooli kehityksessä on omanlaisensa, eikä sitä voi korvata yritystoiminnalla.

***

Yritykset ovat tärkeitä kehitysmaiden talouden vetureita, kun ne luovat työpaikkoja ja lisäävät hyvinvointia. Ne tarvitsevat kuitenkin toimintansa tueksi koulutettuja työntekijöitä, toimivaa verotusjärjestelmää, luotettavaa oikeuslaitosta ja yleensäkin vakaata hallintoa ja demokratiaa – näitä kaikkia edistetään järjestöjen työllä.

Järjestöjen ominaislaadulle ei kuitenkaan tee oikeutta, jos ne nähdään vain tuloksenteon välineenä.

Pienet ja monen muotoiset järjestöhankkeet monissa eri maissa ovat arvokkaita, sillä ne tavoittavat ruohonjuuritason ihmisiä siellä, minne suuremmat toimijat eivät halua mennä tai eivät pääse. Näiden pienempienkin hankkeiden rahoittaminen on arvokasta ja kuuluu mielestämme valtiolle.

Tämä ominaislaatumme korostaminen ei tarkoita sitä, ettemme olisi halukkaita tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, päinvastoin. Synergioita löytyy paljon, ja järjestöjen osaamista ja energiaa kannattaa hyödyntää kasvavan eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Yhteistyö hyödyttää kaikkia. Järjestöissä on osaamista ihmisoikeuksista, ja yritykset puolestaan haluavat toimia vastuullisesti ja tuntea toimintansa yhteiskunnalliset vaikutukset.

Moninaisuus tulisi nähdä rikkautena. Suomalaiset kansalaisjärjestöt täydentävät Suomen kehitysyhteistyötä tuomalla siihen alueellista, temaattista ja sisällöllistä lisäarvoa.

***

Nykyisessä maailmantilanteessa kehityspolitiikan tulisi olla entistä tärkeämpi osa ulkopolitiikkaa. Sen rooli ulkopolitiikassa on kuitenkin pikemminkin hämärtymään kuin kirkastumaan päin. Kriisit, konfliktit ja niiden seurauksena ennen näkemättömiin mittoihin kasvanut pakolaisten määrä korostavat kehityspolitiikan merkitystä.

Humanitaarisissa kriiseissä ja niistä toipumisessa kansalaisjärjestöjen työ on korvaamatonta. Kriisienkin keskellä lasten on päästävä kouluun – se on parasta tukea lapsen kasvulle vaikeissa oloissa – ja ihmisten on saatava muun muassa psykososiaalista tukea.

Ilman järjestöjä tämä työ jää tekemättä, ja haavoittuvat ryhmät, esimerkiksi vammaiset ihmiset, jäävät huomiotta.

***

Meneillään oleva, ulkoministeriöltä ohjelmatukea saavien järjestöjen arviointi on jo osoittanut, että järjestöt tekevät laadukasta työtä, joka tuottaa tuloksia ja pitkäaikaisia kehitysvaikutuksia. Tämän on selkeästi todennut myös valtiovarainvaliokunta.

Ohjelmatukea rahoitusinstrumenttina on uudistettu, ja olemme iloisia siitä, että ulkoministeriö kutsui järjestöjen edustajat mukaan uudistustyöhön. Ihan lopullista uudistustyön tulosta emme ole vielä nähneet, mutta yhteisen työryhmän tuloksiin olemme varsin tyytyväisiä.

Toivomme ymmärrystä järjestöjen erityislaadulle uudessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa, jonka valmistelu alkaa toivottavasti pian. Toivottavasti sellaista ei korjata, mikä ei ole rikki.

Yhteiskunnallisten muutosten aikaansaaminen on hidasta, mutta järjestöjen työ kaikessa moninaisuudessaan muokkaa maaperää muutoksille ja käynnistää muutoksen positiivisia kierteitä.

Blogikirjoitus pohjautuu puheeseen, jonka kirjoittaja piti kumppanuusfoorumissa 15.12.2016.