Kepa mukana Bangkokin kokouksessa maaliskuussa 2017.
Bangkokin kokouksessa juhlittiin Istanbulin periaatteita.
Kuva: Auli Starck

Järjestöt, älkää ikinä luopuko intohimostanne!

Kansalaisjärjestöjen yhdessä laatimat kansainväliset periaatteet kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta eli niin sanotut Istanbulin periaatteet täyttävät nyt seitsemän vuotta. Synttäreitä juhlittiin maaliskuun lopussa Bangkokissa pidetyssä kokouksessa.
21.4.2017

Video: Mimosa Hedberg

Jos Istanbulin periaatteet eivät ole tutut, niin kurkkaapa tänne. Kyseessä ovat siis kahdeksan periaatetta, joiden mukaan kansalaisjärjestöjen tuloksellinen kehitysyhteistyö edellyttää muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittamista, sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisten osallisuutta, ympäristön huomioimista, läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta sekä tasavertaista kumppanuutta ja yhteistä oppimista.

Ovatko kansalaisjärjestöt sitten niin tuloksellisia kuin väittävät? Yksi kokouksen mieleenpainuvimmista keskusteluista oli paneeli, jossa vain vetäjä oli kansalaisyhteiskunnan edustaja ja muut edustivat hallituksia. Panelistien viestit järjestöille olivat kannustavia:

  • Olkaa ylpeitä itsestänne!
  • Vaatikaa edelleen hallituksiltanne vastuullisuutta ja sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin.
  • Vaatikaa samaa vastuullisuutta myös järjestöiltä itseltään.
  • Pysykää yhtenäisinä! Pohjoisen ja etelän kansalaisyhteiskuntien välillä on enemmän yhteistä kuin eroja.
  • Olkaa edustavia ja osallistavia koko kansalaisyhteiskunnan osalta.
  • Olkaa käytännöllisiä, vaikka tavoittelettekin täydellistä maailmaa.
  • Älkää koskaan luopuko energiastanne ja intohimostanne – se tekee järjestöistä tuloksellisia.

Järjestöihin kohdistuu yhä enemmän paineita eri suunnilta - rahoittajilta, suurelta yleisöltä ja kansalaisyhteiskunnan sisältäkin - osoittaa näyttöä työnsä tuloksista ja vastuullisuudesta. Tätä varten on kehitetty myös paljon erilaisia työkaluja, joiden käyttökelpoisuudessa on kuitenkin monesti parantamisen varaa, varsinkin pienimpien järjestöjen kohdalla.

Joissain maissa on lähdetty vaatimaan järjestöiltä sertifikaatin suorittamista tai sitoutumista hyvinkin tarkkoihin hyvän hallinnon ohjeisiin ennen kuin kehitysyhteistyötä voi tehdä tai kattojärjestöön liittyä. Muualla, kuten Suomessakin, on pitäydytty vapaaehtoisissa keinoissa. Riittääkö se enää tulevaisuudessa vai olisiko jokin sertifikaatti tai leima myös järjestöjen etu? Toisaalta, jos järjestöt käyttävät yhä enemmän aikaa työkaluihin ja raportointiin, onko se pois varsinaisesta työstä ja niin sanotuilta hyödynsaajilta?

Bangkokin kokouksessa puhuttiin myös paljon kansalaisyhteiskunnan kapenevasta tilasta, josta kuuluu yhä huolestuttavampia esimerkkejä.  Järjestöillä on syytäkin olla näreissään. Kehitysavun tuloksellisuuteen liittyvissä kansainvälisissä huippukokouksissa, etenkin Busanissa 2011 ja viimeksi Nairobissa 2016, hallitusten edustajat ovat tunnustaneet kansalaisyhteiskunnan tärkeän roolin kehitystoimijoina ja sitoutuneet turvaamaan niiden toiminnalle suotuisan ympäristön. Käytännössä kuitenkin kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoitetaan yhä useammassa maassa. Kokous tarjosikin monelle järjestöedustajalle vertaistukea, tunnetta siitä, ettei ole yksin tämän ongelman kanssa, vaan yhdessä voimme vaikuttaa.

Kokouksen loppu huipentui yhteiseen julistukseen, jossa kansalaisjärjestöt vahvistavat sitoutumisensa kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamiseen ja peräänkuuluttavat valtioilta toimia kansalaisyhteiskunnan tilan turvaamiseksi.

* * *

Lisää kansalaisyhteiskunnan roolista tuloksellisuuden voit lukea kokouksenkin järjestäneen CSO Partnership for Development Effectives (CPDE) -verkoston sivuilta.

Oman järjestösi työn tuloksellisuuden arvioinnissa auttaa CSO Awareness Check.