eduskuntatalo-agenda2030
Eduskunta keskusteli viime viikolla kestävän kehityksen tavoitteista. Kansanedustaja Jani Toivola kutsui Agenda 2030 -ohjelmaa historialliseksi käännekohdaksi, jossa meidän on pakko muuttaa laivan suuntaa.
Kuva:
Eoghan OLionnain
Flickr
Blogi

Ison laivan on nyt käännyttävä

Eduskunnan keskustelu kestävästä kehityksestä valoi toivoa. Toivomme, että globaali solidaarisuus kantaa tavoitteiden toimeenpanoon ja valtiovarainvaliokunnasta tulee kestävän kehityksen koordinaatiopiste.
Anna-Stiina Lundqvist
28.11.2016

Oli hienoa huomata, kuinka hyvin kansalaisyhteiskunnan viestit kuuluivat eduskunnan kestävän kehityksen tavoitteisiin paneutuneessa ajankohtaiskeskustelussa viime torstaina.

Keskustelualoitteen jättänyt kansanedustaja Aila Paloniemi aloitti iloitsemalla siitä, että tällä kertaa kestävän kehityksen tavoitteet haastavat kaikki maailman maat toimiin. Suomi ei voi tuudittautua omaan erinomaisuuteensa kestävän kehityksen saralla.

Paloniemi muistutti, että meillä on vielä paljon parannettavaa: tekemistä on muun muassa ilmastonmuutokseen vastaamisessa ja resurssiemme käytössä. Kumpikin aiheita, jotka liittyvät oleellisesti kulutus- ja tuotantotapoihimme.

Myös esimerkiksi julkisten hankintojen kestävyys, palkkatasa-arvo tai naisiin kohdistuva väkivalta ovat niitä teemoja, jotka vaativat aktiivisia toimia eduskunnalta. 

***

Ministeri Mykkänen valotti omassa puheenvuorossaan Suomen Agenda 2030 -toimeenpanon painopisteitä, joita ovat hiilineutraali yhteiskunta sekä resurssiviisas, yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi.

Toivoa sopii, että globaali solidaarisuus kulkee läpileikkaavasti mukana läpi toimeenpanon.

Ei ole myöskään selviö, että kansallinen tavoitteiden toteutus edesauttaisi samaa kehityskulkua maailmalla: esimerkiksi Suomen talouskasvu voi tapahtua pahimmillaan maailman luonnonvarojen ylikulutuksen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen hinnalla.

***

Puhujat yli puoluerajojen vaativat aivan oikein kestävän kehityksen tavoitteiden tuomista mukaan budjetin laadintaan ja lainsäädäntöön sekä vaativat hallitukselta säännöllisiä selontekoja tavoitteiden etenemisestä.

Esimerkiksi Hanna Sarkkinen esitti, että jo hallituksen lakiesityksissä tulisi arvioida kestävän kehityksen vaikutuksia ja valtion talousarvioesitystä pitäisi rakentaa ja arvioida Agenda 2030:n tavoitteiden kannalta.

Tulevaisuusvaliokuntaa on esitetty kestävän kehityksen koordinaatiopisteeksi. Emme kannata esitystä, sillä tällöin päätöksenteko etääntyy liian kauas päivänpolitiikasta ja budjetin laadinnasta.

Samaa ovat todenneet kansanedustajat, joiden kanssa olemme asiasta keskustelleet. Agenda 2030 -ohjelman on vaikutettava poliittisiin päätöksiin jo tänään.

Siksi haluamme, että vastuuvaliokunnaksi nousee valtion budjettiin vaikuttava valtiovarainvaliokunta, toki siten, että kaikissa valiokunnissa käsitellään niille relevantteja tavoitteita – samalla tavoitteiden ristikkäisvaikutukset huomioiden.

***

Maailma ei pysähdy Suomen rajoille, vaikka päivänpolitiikassa maailmanlaajuiset teemat näkyvätkin aivan liian harvoin. Siksi olikin ilo kuulla monien edustajien keskustelevan siitä, miten kehitysmaita tulisi tukea ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä pohdiskelevan, mikä on omien energiatoimiemme vaikutuksia.

Kansanedustajat toivat myös esille, kuinka kehitysyhteistyöleikkaukset sotivat Agenda 2030 -sitoumustamme vastaan.

Kansanedustaja Jani Toivola kutsui Agenda 2030 -ohjelmaa suureksi historialliseksi käännekohdaksi, jossa meidän on pakko muuttaa laivan suuntaa, jotta elämän mahdollisuudet ovat globaalisti olemassa myös tulevaisuudessa. Kuulostaa ehkä suureelliselta, mutta kun tavoitteita tarkastelee tarkemmin, ehkä ei sittenkään?

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, puheenvuoroillanne valoitte uskoa siihen, että vielä on toivoa.