Blogi

ISO 26000 - globaali vastuullisuuden standardi

Sähköpostiin saapui kutsu lokakuussa pidettävään Yhteiskuntavastuun ajankohtaispäivään, jossa yrityksille ja muille organisaatioilla esitellään ISO 26000 standardia ja sen haasteita ja mahdollisuuksia. Mistä on kyse?
Anna-Sofia Joro
1.10.2012

ISO 26000 on kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISOn laatima, vapaaehtoisesti noudatettava vastuullisuuden standardi. Standardin ohjeet pohjautuvat parhaisiin käytäntöihin, joita on kehitetty jo käynnissä olevissa julkisen ja yksityisen sektorin vastuullisuushankkeissa.

"Standardi on globaali, ja yksi tavoitteista oli huomioida siinä kehitysmaiden tarpeita. Kehitysmaiden osallistujaprosentti olikin työn aikana huomattava", kertoo yhteiskuntavastuun konsultti Laila Törnroos Eltrekon Oy:sta. Hän toimi ISO 26000 -standardin kansainvälisen valmisteluryhmän jäsenenä ja on erikoistunut standardiin liittyviin aiheisiin.

"ISO on tunnettu brändi. Kysymyksessä on kansainvälinen standardi, joka on kehitetty globaalisti konsensusperiaatteella ja ISOn sääntöjä noudattaen. Olemme miettineet tarkkaan näitä asioita suuren porukan ja monen kansainvälisesti tunnetun organisaation avulla."

Kunnianhimoisesti standardi on tarkoitettu käytettäväksi kaikentyyppisissä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa niin teollisuusmaissa kuin kehittyvissä maissa. Miten tämä on mahdollista?

"Opasta ei ole pakko soveltaa kokonaan, vaan voidaan valita yksi aihe ja aloittaa sillä ja siten kehittää vastuullisuutta pikku hiljaa. Samalla ISO 26000 on hyvä käsikirja", Törnroos kuvailee.

Haasteeksi tosin saattaa muodostua standardin yli satasivuinen teksti, josta on huolellisessa hiontaprosessissa tullut yhtä monimutkaista kuin lakiteksti, jottei kukaan ymmärtäisi sisältöä väärin.

Suurin haaste on kuitenkin soveltaa periaatteet käytäntöön ja toteuttaa yritysvastuuta tehokkaasti niiden avulla. Tällä hetkellä vastuullisuus-käsitteen merkitys kun saattaa vaihdella ohjelmasta toiseen ja aiempien hankkeiden painopiste on ollut yritysten vastuussa. ISO 26000 ohjeet ovat vapaaehtoisesti noudatettavia, joten niiden seuraajia ei myöskään voida eikä haluta "palkita" sertifikaatein.

***

Standardi pyrkii täydentämään YK:n ja sen alajärjestöjen julistuksia ja sopimuksia. ISOn yhteistyökumppaneita standardin laadinnassa ovat olleet esimerkiksi Kansainvälinen työjärjestö ILO, YK:n Global Compact -aloitteen hallinto UNGCO ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Työryhmään kuului noin 450 asiantuntijaa ja 210 tarkkailijajäsentä. Lisäksi lähes kaikissa maissa toimi kansallinen komiteansa, täällä Suomen Standardisoimisliiton TK 117.

Yksi standardityön tavoitteista oli huomioida kehitysmaiden tarpeet. Kehitysmaiden mukanaoloa tuettiin taloudellisesti muun muassa Sidan ja Suomen kautta. Standardin sisällössä on huomioitu Etelän edustajien omissa seminaareissaan käsittelemät tärkeimmät seikat.

"Esimerkiksi Kuluttaja-asiat-luvun sisältö on meille tuttua lainsäädännön kautta, mutta kehitysmaiden edustajat toivoivat mukaan tällaista sisältöä", Törnroos kertoo.

Standardisoimisliitto lähetti yhteistyökutsun myös kansalaisjärjestöille, mutta Törnroosin mukaan ne eivät olleet kovin aktiivisia.

"Suomen tekninen komitea perustettiin vuonna 2005 ja ennen sitä oli avoin tilaisuus, jossa koolla oli pääasiassa yrityksiä. Työtä tehtiin sidosryhmittäin ja järjestöpaikka oli vapaana vuoteen 2007 asti", Törnroos toteaa.

Jäsenyyden hinta tosin oli yli tuhat euroa vuodessa. Törnroos otti järjestöpaikan hoitaakseen Findecon edustajana ja oli yhteydessä muutamaan kansalaisjärjestöön, mutta keskustelua syntyi vain Greenpeacen kanssa.

***

Suomesta löytyy jo muutamia esimerkkejä standardin käytöstä.

"Turun Ekotori ja Turun seudun työttömät ry ovat implementoimassa yhteiskuntavastuuta ja käyttävät ISO 26000 ohjeena", Törnroos kertoo.

Hän on löytänyt viittauksia standardiin myös Outokummun Sustainability -raportista ja Valion kotisivuilta.

"Suurista yrityksistä, joilla jo on vastuullisuusohjelmansa, en pysty sanomaan. On helppo viitata standardiin tekemättä sen kummemmin työtä asian puolesta. Toisaalta standardia voi

käyttää hyvänä jatkuvan parantamisen työnkaluna", Törnroos pohtii.

Maailmalta löytyy runsaasti standardia seurailevia yrityksiä, etenkin Etelä-Amerikasta ja Japanista.

"Toivon, että suuret yritykset suhtautuisivat nöyrästi vastuullisuuteen ja käyttäisivät ISO 26000 peilinä ja miettisivät kunnolla parantamisen mahdollisuuksia. Toivon myös, että ne yritykset joilla ei vielä ole vastuullisuustyötä, aloittaisivat ISO 26000 oppaanaan. Raporttien sisältö voisi noudattaa ISO 26000 rakennetta ja otsikointia, jotta niitä olisi helpompi verrata", Stönroos ehdottaa.

"Myös valtion virastojen, kirkon, koulujen ja muiden organisaatioiden tulisi käyttää standardia."

Todennäköisesti standardin kehittämistyö jatkuu.

"Monessa maassa, kuten Tanskassa, on kansallinen ISO 26000:een perustuva standardi sertifiointia varten. Siihen suuntaan olemme menossa, mutta hitaasti. On hyvä ennakoida ja laittaa paikat kuntoon", Törnroos kannustaa.

Lisätietoja