mehiläishoitaja varusteissaan laatikoiden vierellä
Conceicaon perhe Portugalista on yksi ilmastonmuutoksesta kärsivistä perheistä, jotka ovat haastaneet EU:n oikeuteen.
Kuva:
Ania Drazkiewicz
CAN Europe
Blogi

Ilmastonmuutosta ei voi voittaa hitaasti

Saamelaisnuori, joka pelkää, ettei voi jatkaa poronhoitoa vanhempiensa jalanjäljissä. Mehiläishoitaja, jonka hyönteisiä ja elinkeinoa Portugalin nouseva lämpötila uhkaa. Matkailuyrittäjä, jonka lähivuoren lumipeite hupenee vuosi vuodelta.
Tuuli Hietaniemi
26.6.2018

Nämä ihmiset ottivat ohjat omiin käsiinsä ja haastoivat toukokuussa EU:n ilmastopolitiikan oikeuteen. Heidän mukaansa EU ei leikkaa päästöjään riittävän nopeasti ja tehokkaasti, vaikka ilmastonmuutos vaikuttaa perheiden elämään jo nyt.

Yksikään valtio ei välty ilmastonmuutoksen seurauksilta. Eurooppalaisten perheiden hätähuuto osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo läsnä ihmisten arjessa.

On silti syytä muistaa, että eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät kehitysmaiden köyhät ja haavoittuvat ihmiset, jotka ovat vähiten vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntyyn. He painivat jo nyt mahdottomien ongelmien kanssa. Miten elää päivästä toiseen olosuhteissa, joissa ruoka ja vesi ei riitä, eikä tulevaisuudelta voi odottaa parempaa?

Näiden ihmisten tukeminen on paitsi inhimillistä politiikkaa, myös kansainvälisten sopimusten noudattamista.

* * *

Tulevalla hallituksella on oivallinen tilaisuus jättää jälkensä historiaan. Se laatii ohjelmansa ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa Suomi on sitoutunut sekä Pariisin ilmastosopimukseen että kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan. Nämä kansainväliset sopimukset luovat selkeät raamit Suomen kansalliselle ja EU-tason päätöksenteolle.  

Pariisin sopimuksessa maailman maat vakuuttivat, että ne pyrkivät rajaamaan maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen. Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa, ilmasto- ja energiakysymyksiä ei voi erottaa muusta päivänpolitiikasta.

Lisäksi toimeen on tartuttava heti, sillä toista tilaisuutta ei ole tarjolla: aikaikkuna vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi umpeutuu jo tulevan vaalikauden aikana. Kuten ympäristöaktiivi Bill McKibben on osuvasti todennut, ei ilmastonmuutosta voi voittaa hitaasti.

Winning slowly is the same as losing.

Kestävän kehityksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain, jos otamme ilmastonmuutoksen vakavasti. Meneillään on teolliseen vallankumoukseen verrattavissa oleva murros, jossa energiajärjestelmämme tulee remontoida uuteen uskoon. Ilmastonmuutoksen hillintä riippuu pitkälti siitä, kuinka suunnitelmallisesti ja nopeasti hoidamme remontin.

* * *

Mistä sitten pitäisi aloittaa?

Ensinnäkin Suomen tulee olla osa ratkaisua ja kirittää EU:ta tiukempiin päästövähennyksiin. Suomen vuoteen 2030 ulottuva päästövähennystavoite on nostettava viipymättä Pariisin sopimuksen tavoitetasolle, vähintään 60 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna, ja samaa aloitetta tulee ajaa EU:ssa. Tämä tarkoittaa sekä päästöjen nopeaa alasajoa että Suomen hiilinielujen aktiivista suojelua.

Vanhentuneelle fossiilienergialle tulee jättää hyvästit: turpeen ja kivihiilen käytöstä on luovuttava pikavauhtia. Lisäksi kaikki tuet fossiilisille polttoaineille tulee lakkauttaa. Fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen ja hiilinielujen suojelu tuovat mukanaan työpaikkoja, verotuloja, puhdasta ilmaa ja monimuotoista luontoa.

Toiseksi, meidän on tuettava ihmisiä, joiden elämää ilmastonmuutos uhkaa jo nyt. Kuluneella hallituskaudella Suomen ilmastorahoitus on laskenut, vaikka uutiset ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä ovat päivä päivältä hälyttävämpiä.

Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus onkin nostettava vuositasolla 200 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tämä on mahdollista esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia uudelleen suuntaamalla. Hyväksi havaittu ratkaisu on myös EU:n päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kansainväliseen kehitys- ja ilmastorahoitukseen. Kyseessä on innovatiivinen käytäntö, josta Suomi sai hallituskaudella 2011–2015 kansainvälistä kiitosta.  

Kolmanneksi, Suomen on tuettava ilmastonmuutoksen vuoksi kotinsa jättäviä ihmisiä. Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakon edessä muuttaneita ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Hallituksen tulee tarjota turvallisia ja laillisia maahantulon reittejä ja myöntää esimerkiksi humanitaarisia viisumeja sekä nostaa merkittävästi pakolaiskiintiötä.

Meidän on toimittava nyt, tai aika loppuu kesken. Muuten pohjoisen poroilta loppuu jäkälä, Portugalin mehiläiset kuolevat ja uudet lajit valtaavat Italian Alppien paljaat vuorenrinteet. Sitä maailmaa emme halua nähdä. Onneksi meillä on vaihtoehto.

Kirjoitus on julkaistu myös Demokraatti-lehdessä 21.6.2018. https://demokraatti.fi/