Blogi

Ideasadon jatkojalostusta Luotsikadulla

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön tiloihin kokoontui 31 henkilöä keskustelemaan kansalaisjärjestöjen roolista Suomen kehityspolitiikassa ja järjestöjen kehitysyhteistyöstä 2015.
Auli Starck
10.9.2012

Viime viikon perjantai-iltapäivällä tarkoitus oli jalostaa eteenpäin aiemmin toukokuussa pidetyn ministeriön sisäisen ideariihen tuloksia, samoin kuin edellisellä viikolla kerättyä satoa järjestöjen omasta ideariihestä. Järjestöedustajia paikalle oli soluttautunut neljä: Kepasta, Väestöliitosta ja Helsingin Diakonissalaitokselta sekä Suomi-Namibia-seuran ja Suomen Lähetysseuran kaksoisagentti.

Tilaisuuden fasilitaattori Iris von Harpe neuvoi osallistujia laskeutumaan unelmointitasolta yhden tason kohti maanpintaa ja miettimään, mitä koottujen ideoiden ja tavoitteiden perusteella voitaisiin tehdä. Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen kehotti pohtimaan samalla järjestöjen kehitysyhteistyön täydentävyyttä ja tuloksellisuutta.

Iltapäivän aikana eri marjoiksi nimetyt työryhmät mustikoista lakkoihin pohtivat tarkennuksia ja konkreettisia ehdotuksia seuraaviin otsikoihin.

  1. Kansalaisjärjestöt ”osallistavuus”konsultteina

  2. Osaava paikallinen kansalaisyhteiskunta vipuvartena kehitykseen

  3. Suomalaiset kansalaisjärjestöt edistävät globaalivastuuta Suomessa

  4. Kansalaisjärjestöillä käytössään innovointirahoitusta

  5. Kansalaisjärjestöt ketterinä niin sanotun nopean toiminnan joukkoina

  6. Kansalaisjärjestöt tasa-arvoisina toimijoina

  7. Kansalaisjärjestöt arvostettuina asiantuntijoina

  8. Ihmisen ääni kehityksessä

Marjaisat ryhmät esittelivät ehdotuksiaan niin ulkoministeriön kuin järjestöjenkin suuntaan. Täydentävyyden osalta toivottiin, että järjestöjen ja julkisen puolen välisestä hajuraosta päästään eroon ja korostetaan sen sijaan yhteistä tavoitetta. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken pidetään tärkeänä, muttei se järjesty vain ministeriön käskystä – yhteistyökin vaatii resursseja ja luontevia tilaisuuksia tulla yhteen. Lisää yhteydenpitoa ja keskustelua toivottiin järjestöjen, ministeriön ja edustustojen välille muun muassa paikallisen kansalaisyhteiskunnan tilasta ja kapasiteetin vahvistamisesta.

Rahasta puhuttiin toki myös – lisää rahaa esitettiin ainakin verkostoille, innovaatioille, kehityspoliittisen toimenpideohjelman uusien painopisteiden piloteille, toiminnan suunnittelulle ja käynnistämiselle, kehittämistyölle, nopealle toiminnalle ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan kapasiteetin vahvistamiselle. Keskustelussa todettiin, että nykyinen lainsäädäntö kuitenkin rajoittaa uudenlaisten rahoitusmuotojen käyttöönottoa. Pitäisikö siis laatia uusi kehitysyhteistyölaki?

Järjestöjen asiantuntijuuden hyödyntämiseksi ehdotettiin sekä asiantuntijarosterin perustamista että Kansalaisjärjestöt Ltd. -konsulttiyrityksen perustamista. Järjestöosaamisen käyttöä esitettiin myös ulkoministeriön koulutuksiin. Lisäksi järjestöjä voisi kuulla ja osallistaa nykyistä useammin myös prosessien välivaiheissa, ei vain alussa ja lopussa. Järjestöjen vapaaehtoistyötäkin arvostetaan, mutta riittääkö tekijöitä? Järjestöjä kehotettiinkin suuntaamaan katse tuleviin eläköityviin kehitysyhteistyön ammattilaisiin.

***

Kansalaisjärjestöyksikkö työstää ryhmätöiden tuloksia eteenpäin syksyn mittaan. Joulukuussa on seuraava tilaisuus, jonne järjestötkin toivottavasti saavat kutsun. Ensi vuoden puolella kokoonnutaan vielä kerran yhteen päättämään, mitä ja miten parhaita ideoita lähdetään toteuttamaan.

Lisätietoja: