Blogi

Hankehaun uudistuksessa sekä myönteistä että kielteistä järjestöjen kannalta

Miten tuloksellisuus on ymmärrettävä ja miten sitä sovelletaan hankkeisiin? Miten käy vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjen tulevaisuudessa? Millä tavoin globaalin Etelän äänen kuulumista tuetaan viestintä- ja globaalikasvatushankkeissa? Miten välttää bugit raportointilomakkeissa?
Anni Vihriälä
4.2.2016

Huom! Blogitekstiä on päivitetty 16.2. tulleen ulkoministeriön tiedotteen mukaisesti.

Kysymykset sinkoilivat teknisistä yksityiskohdista kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen Kepassa 3. helmikuuta pidetyssä Mikä muuttuu hanke- ja VGK-tuessa? -työpajassa.

Tutustu tilaisuudessa esitettyihin materiaaleihin:

Monet hanketukia koskevista uudistuksista lanseerattiin ulkoministeriön marraskuussa järjestämässä tilaisuudessa, mutta ministeriö on tarkentanut joitakin asioita marraskuun jälkeen.

Kehitysyhteistyöhankkeiden hakukierros avataan ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntaseminaarissa 15. maaliskuuta, jolloin julkaistaan lopulliset ohjeistukset sekä hankehakulomakkeet ulkoministeriön verkkosivuilla. Hakemusten viimeinen palautuspäivä on kehitysyhteistyöhankkeiden osalta 13. toukokuuta.

Viestintä- ja globaalikasvatustuen hakukierros aukeaa 15. huhtikuuta, jolloin hakuilmoitus hakukriteereineen, sekä hakuohjeet, tuenkäytön ehdot ja uudistetut sähköiset hakulomakkeet julkaistaan ulkoministeriön verkkosivuilla. Viestintä- ja globaalikasvatustuen haku päättyy 8. kesäkuuta.

***

Hankkeiden mahdollinen kesto on herättänyt keskustelua. Kehitysyhteistyöhankkeita voi hakea 1–4 vuodelle ja viestintä- ja globaalikasvatushankkeita yhdelle tai kahdelle vuodelle.

Koska molemmat hakukierrokset tullaan järjestämään jatkossa kahden vuoden välein on tärkeä muistaa, että mikäli suunnitelmissa on aloittaa uusi hanke tai käynnistää jatkohanke vuonna 2018, täytyy tukea sille hakea jo tämän vuoden haussa. Jatkohankkeille tullaan vaatimaan aikaisempaa tarkempia perusteluja ja selkeämpää tulosten osoittamista edeltäviltä hankekausilta.

***

Tuloksellisuus kirvoitti työpajassa monta kysymystä. Tarkoitetaanko sillä määrällisiä tuloksia vai riittävätkö syvemmät tulokset pienemmässä kohderyhmässä? Miten muutaman vuoden hankkeessa voidaan osoittaa tuloksia kansalaisyhteiskunnan vahvistumisesta?

Positiivisena nähtiin se, että vaikka hankkeiden tulee huomioida ulkoministeriön tekemä tulosperustaisuuden ohjeistus, siitä ei kuitenkaan johdeta tiukkoja työkaluja, joihin erityyppisten hankkeiden olisi sellaisenaan sitouduttava. Jatkossakin järjestöt voivat suunnitella hankkeensa siihen parhaiten soveltuvalla työkalulla, kunhan siitä seurauksena on tuloksellinen hanke.

***

Hakukierrosten aikataulujen yhtenäistämisessä myönteistä on se, että myös viestintä- ja globaalikasvatushankkeita koskevat päätökset on luvattu vuoden loppuun mennessä.

Kysymyksiä puolestaan herätti esimerkiksi se, mikä on ulkoministeriön linja kasvatuksellisten hankkeiden suhteen. Millaiset tulokset ovat riittäviä kaksivuotisille hankkeille? Onko pitkäjänteinen työ ja työn kehittäminen enää mahdollista? Tai voiko viestintää ja kasvatusta yhdistää samaan hankkeeseen?

***

Myös takautuvien maksatusten käytännöt ovat selvinneet. Ne tulevat koskemaan molempia tukimuotoja ja ainoastaan hankkeen viimeistä vuotta.

Viimeiseltä hankevuodelta 10 prosenttia valtionavun osuudesta maksetaan takautuvasti. Kehitysyhteistyöhanketta hoitavalla järjestöllä on siis oltava itsellään riittävä omarahoitus voidakseen perinteisen 15 prosentin koko hankkeen omarahoituksesta lisäksi kattaa 10 prosenttia viimeisen hankevuoden valtioavun osuudesta ensin itse.

Viestintä- ja globaalikasvatushankkeissa omarahoitusvaatimus jokaiselle vuodelle on jatkossa 10 prosenttia, jonka päälle viimeisen vuoden osalta järjestön tulee ensin itse maksaa valtionavun osuudesta 10 prosenttia. Molemmissa hankkeissa puolet jokavuotisesta omarahoituksesta voi olla vapaaehtoistyötä tai lahjoituksia. Toisen puolen on oltava rahaa.

Takautuva maksatus tehdään kaksi kuukautta ”täydellisen”, eli kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet sisältävän, loppuraportin saamisen jälkeen. Osallistujat kokivat, että maksatusten takautuvuus  rokottaa erityisesti pienten toimijoiden mahdollisuutta hakea tukea, vaikka heillä muuten olisi kykyä ja osaamista tehdä tuloksellisia hankkeita.

***

Ulkoministeriö on aikaisemmin koonnut järjestöiltä tulleita kysymyksiä kehitysyhteistyötukiin tuleviin muutoksiin liittyen ja antanut niihin vastauksia Q&A-paperissaan (pdf.) Uunituore kehityspoliittinen selonteko ohjaa omalta osaltaan myös kansalaisjärjestöhankkeisiin sovellettavaa kriteeristöä.

Perustietolomake suositellaan toimitettavaksi ruuhkien välttämiseksi ulkoministeriöön jo huhtikuun loppuun mennessä, siihen kuuluvia liitteitä voi täydentää myöhemminkin. Pääasia on, että kaikilla on riittävän varhaisessa vaiheessa järjestön oma asiointinumero.

***

Osa hanketuen uudistuksista osa otettiin ilolla vastaan. Esimerkiksi mahdollisuuden hakea nelivuotista hanketukea kehitysyhteistyöhön nähtiin parantavan työn tuloksellisuutta ja lisäävän kestävyyttä sekä molemminpuolista oppimista.

Toisaalta haasteita järjestöjen työlle tuovat tiukat rahoitusleikkaukset yhtä aikaa lisääntyneiden tulosvaatimusten kanssa, omarahoitusosuuden määrittäminen viestintä- ja globaalikasvatushankkeissa ja takautuvat maksatukset.

Yksi osallistujista tiivisti järjestöjen monenlaiset tunnelmat niin, että aikaisemmin tehtiin enemmän ulkoministeriön kanssa yhteistyötä hankkeiden suunnittelussa, mutta nyt tuntuu siltä, että hakemusten pitää olla täydellisiä ja kyseessä on iso kilpailu.

Toisessa puheenvuorossa kannustettiin järjestöjä näkemään, että nyt on tärkeä paikka myydä oma erinomainen ideansa ja osaamisensa ulkoministeriölle hakemuksen muodossa.

***

Jatkamme hankkeiden tukikierroksista tiedottamista Kepan eri kanavia pitkin. Kepa järjestää tuttuun tapaan myös neuvontaa molempiin hankehakuihin liittyen huhti-toukokuussa. Lisää tietoa on luvassa Kepan sähköpostilistoilla ja tapahtumakalenterissa.