Blogi

Hallitus linjasi viimein suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuusta

Hallitus teki tänään ehkä nykykokoonpanonsa viimeisen, mutta yhden kautensa tärkeimmistä päätöksistä julkistamalla YK:n yritysten ihmisoikeusvastuuperiaatteiden kansallisen toimeenpanosuunnitelman. Esitys on tärkeä ja odotettu edistysaskel mutta samalla vasta pitkän taipaleen alku.
Aino Pennanen
17.9.2014

Hallitus päätti tänään iltakoulussaan niin kutsuttujen Ruggien periaatteiden toimeenpanosuunnitelmasta. Periaatteet ovat tärkein kansainvälinen yritysten ihmisoikeusvastuun ohjenuora.

Toimeenpanosuunnitelma ohjaa nyt sitä, miten valtio varmistaa suomalaisyritysten kunnioittavan ihmisoikeuksia toiminnassaan.

***

Erityisesti oikeusministeriötä ja sen poliittista ohjausta voi kiittää vihdoin käynnistettävästä perusteellisesta lainsäädäntöselvityksestä, joka tähtää yritysten ihmisoikeusvastuun nykytilan kartoittamiseen sekä konkreettisiin muutosesityksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön vastuualalla puolestaan tehtiin ministeri Ihalaisen johdolla viime metreillä tärkeä päätös: hankintalain uudistuksessa tullaan arvioimaan, miten sosiaaliset näkökulmat huomioidaan nykyistä paremmin kaikissa hankinnoissa.

Omistajanohjaus tulee puolestaan näyttämään suuntaa riskienhallinnan ja raportoinnin saralla sekä perustamaan erillisen valituskanavan ihmisoikeusloukkausten ilmiantamiseksi, mistä kiitos kuuluu ministeri Haavistolle.

Ulkoministeriön tontilla Suomi lupaa tukea ihmisoikeusnormien toimeenpanoa ja vahvistamista. Tämä tulee näkymään muun muassa YK:n vuoden 2015 jälkeisten kestävän kehityksen tavoitteiden luomisessa. Kauppapolitiikan saralla selvitetään, miten ihmis- ja työelämän oikeudet on huomioitu EU:n, USA:n ja eräiden muiden maiden vapaakauppasopimuksissa.

***

Hallitus olisi kuitenkin voinut olla huomattavasti rohkeampi konkreettisissa muutosesityksissään. Järjestöt ovat esittäneet esimerkiksi sitovaa kansallista huolellisuusstandardia, jonka avulla yritykset kartoittaisivat ja minimoisivat ihmisoikeusriskinsä.

Standardin sijaan toimeenpanosuunnitelma lupaa pyöreän pöydän keskustelukerhoja, joiden työllä ei edes tähdätä sitovan standardin luomiseen vaan ainoastaan nykytilan selkeyttämiseen.

TEM ei myöskään ollut valmis siihen, että ulkopuolinen riippumaton taho selvittäisi sen alaisuudessa toimivan yritys- ja yhteiskuntavastuun neuvottelukunnan onnistumista -  sen saamasta runsaasta kritiikistä huolimatta. Suomi ei myöskään ole ollut YK:ssa valmis edistämään valtioiden välistä sitovaa yritysvastuusopimusta.

***

On ilahduttavaa, että hallitus painottaa järjestöjen työn tärkeyttä. Valtion omat toimet ja konkreettiset teot ovat kuitenkin ensisijaisia. Nykytilanne, jossa valtio on ulkoistanut ihmisoikeuksien suojeluvastuun kuluttajille ja kansalaisjärjestöille, ei toimi.

Järjestöillä ei yksinkertaisesti ole käytössään riittäviä keinoja, joilla yritysten toimista saataisiin tietoja. Tällä hetkellä kolme neljästä Suomen 500 suurimmasta yrityksestä ei julkaise lainkaan yritysvastuutietoja.

Ongelmana on myös, että ihmisoikeusloukkaukset tulevat yleensä esiin vasta tapahduttuaan ja kohujen saattelemina. Tämän takia yritykset on saatava arvioimaan ja minimoimaan ihmisoikeusriskinsä etukäteen sekä raportoimaan toimistaan julkisesti ja säännönmukaisesti.

***

Toimintasuunnitelmaa on valmisteltu lähes kaksi vuotta.

Sen julkistus tapahtui lähellä Finnwatchin tuoreen Viidakon lait – Palmuöljyostojen vastuullisuus Suomessa -raportin ilmestymistä. Selvityksestä käy ilmi, että Suomen valtion omistaman Neste Oilin alihankintaketjussa maksetaan laillista minimipalkkaa alhaisempia palkkoja, takavarikoidaan työntekijöiden passeja sekä estetään ammatillista järjestäytymistä.

Viime aikoina on todistettu myös lukuisia muita yritysvastuukohuja kuten valtio-omisteinen Stora Enson lapsityövoiman käyttö Pakistanissa ja S- sekä K-markettien omien ananas- ja tonnikalatuotteiden valmistaminen pakkotyöoloissa.

Nämä karut esimerkit kertovat siitä, että nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva yritysten yhteiskuntavastuu on kulkenut tiensä päähän. Hallituksen nyt esittämien toimien arvo tullaankin punnitsemaan siinä, johtavatko ne suomalaisyrityksiä aidosti ohjaavien yhteisten pelisääntöjen luomiseen.