Blogi

Hallituksen kokous: Miten reagoida kehitysyhteistyön muutokseen?

Hallituksen kesäkuun kokouksessa keskusteltiin vastaamisesta kehitysyhteistyökentän muutokseen. Agendalla olivat myös esitykset jaostojen ja työryhmien perustamisesta sekä Kepan kannatusjäsenyydestä.
Kirsi Koivuporras-Masuka
13.6.2013

Kepan hallitus piti kevätkauden viimeisen kokouksensa maanantaina 10. päivä kesäkuuta. Kokouksen aluksi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares alusti keskustelua kehitysyhteistyön tulevasta roolista  ja kenttään kohdistuvista muutoksista.

Yksi selkeä, kehitysyhteistyön kenttää uudistava muutos on yrityssektorin kasvava rooli osana kehityskeskustelua ja myös kehitysyhteistyön tekijänä.

Saares toi esiin vallitsevan trendin, jossa kehitys nähdään vahvasti talouskasvuna. Talousperustaisuus ja tuloksellisuus ovat lyöneet itsensä läpi myös kehitysyhteistyössä.

***

Keskeinen ilmiö kehitysyhteistyökentän muutoksessa on toimijoiden muuttuminen ja laajeneminen. Yritysten lisäksi kehitysyhteistyössä ja -keskustelussa ovat yhä vahvemmin mukana suuret säätiöt ja Suomen Akatemia. Lisäksi etelä–etelä-yhteistyö kasvaa ja tuo osaltaan muutoksia kehityskentälle.

Yleisellä tasolla kehitysyhteistyötä kritisoidaan entistä äänekkäämmin, mutta toisaalta sen kannatus on säilynyt korkeana.

Kritiikkiä kehitysyhteistyön kenttä saa etenkin vanhakantaisuudesta: kriitikot argumentoivat yleensä sillä, että järjestelmän pohja on 1960-luvulta.

Ollaankin tilanteessa, jossa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tulisi käydä keskustelua kehitysyhteistyön muutoksesta ja järjestöjen roolista siinä: Mikä on järjestöjen tehtävä tulevassa kehitysyhteistyössä ja miten niiden työ istuu muuttuvaan kenttään?

Yksi keskeinen aihe on yritysten rooli kehitysyhteistyössä. Lisäksi nostettiin esiin kysymyksiä 0,7-tavoitteen tulevaisuudesta ja  kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta.

***

Kokouksessa keskusteltiin myös Kepan verolinjauksesta, jonka hallitus hyväksyi. Keskustelussa todettiin muun muassa, että verovälttelyn eri toimijoita olisi hyvä tuoda enemmän esiin.

Hallitus hyväksyi myös ehdotuksen jaostojen ja työryhmien perustamisesta. Jaostot ja työryhmät ovat yksi työkalu, jonka avulla jäsenistön omistajuutta voidaan vahvistaa ja jäsenistön osaamista sekä asiantuntemusta hyödyntää.

Hyväksytyn esityksen mukaan hallitus voi asettaa kolmenlaisia ryhmiä: jaostoja, projekti- tai ad hoc-työryhmiä ja temaattisia ryhmiä. Jaostot ovat pysyvämmän luonteisia kuin määräaikaiset projekti- ja ad hoc -ryhmät. Temaattiset työryhmät olisivat maksimissaan Kepan ohjelmakauden mittaisia. 

Jaostot perustaa esityksen mukaan aina hallitus. Työryhmien osalta hallitus voi valtuuttaa perustamisvallan puheejohdolle. Jaostoissa ja työryhmissä on aina vähintään yksi hallituksen edustaja.

***

Hallitus keskusteli myös Kepan kannatusjäsenyydestä. Kepalla on tällä hetkellä kahdeksan kannatusjäsentä, joista yksi on henkilö. Työryhmän antaman esityksen mukaan Kepa olisi jatkossa ainoastaan järjestöjen katto- ja yhteistyöjärjestö, eikä uusia kannatusjäseniä enää otettaisi.

Järjestöjä ja säätiöitä kannustetaan liittymään Kepan varsinaisiksi jäseniksi kannatusjäsenyyden sijaan. Työryhmän esitys suosittaa myös kannatusjäsenmaksun korottamista. Hallitus hyväksyi työryhmän tekemät suositukset ja esitys viedään syyskokoukselle päätettäväksi.