2017-10-kigali
Kuva:
Antonis Kyrou
Flickr
Blogi

Globaali mielenhallinta kehityksen tukena

Yksilötason ratkaisut mielenterveyden parantamiseksi eivät hyödytä, mikäli globaalin talouden rakenteellisiin ongelmiin ei puututa.
Elina Huttunen
10.10.2017

Tänään, 10. lokakuuta vietetään maailman mielenterveyspäivää. Yli kolmensadan miljoonan ihmisen maailmassa arvioidaan kärsivän masennuksesta, ja itsemurhat ovat toiseksi suurin kuolinsyy 15-29-vuotiaiden keskuudessa. Päivä on yksi monista tavoista, joilla Maailman terveysjärjestö pyrkii lisäämään mielenterveyden näkyvyyttä kansainvälisesti.

Maailman terveysjärjestöllä on useita mielenterveysohjelmia, joista MIND-ohjelma keskittyy mielenterveyden rooliin kehityksessä. YK ja Maailman terveysjärjestö pitävät mielenterveyttä inhimillisen kehityksen mittarina. Henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen onkin sisällytetty myös Agenda 2030 -tavoitteisiin.

Maailman terveysjärjestön ja YK:n mukaan köyhyys ja mielenterveysongelmat ovat toistensa syitä ja seurauksia. Köyhyys ja alikehitys kulkevat käsi kädessä stressin, aliravitsemuksen, työttömyyden ja huonon terveydenhuollon kanssa, jotka puolestaan vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyteen. Mielenterveysongelmat taas heikentävät yksilön tuottavuutta ja siten talouskasvua.

Maailman terveysjärjestön arvion mukaan masennus ja ahdistus aiheuttavat maailmalle joka vuosi biljoonan dollarin taloudelliset tappiot. Niinpä järjestö keskittyy ohjelmissaan lähinnä ratkaisemaan tätä taloudellista ”uhkaa”. Välineiksi se esittää lääkkeitä, tiedon lisäämistä ja mielenhallinnan opettamista. Näin Maailman terveysjärjestö tulee luoneeksi mielikuvaa, jonka mukaan köyhyys on ratkaistavissa korjaamalla köyhien ihmisten mieliä.

***

Yksilötason ratkaisuista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos globaalin talouden rakenteellisiin ongelmiin ei puututa. Köyhää perhettä voi toki Maailman terveysjärjestön ehdotuksen mukaisesti valistaa siitä, että mielenterveysongelmasta kärsivä lapsi kannattaa laittaa kouluun, jotta hänen tuottavuutensa kasvaisi. Siitä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos perheellä ei ole rahaa tähän.

Globaalin talouden rakenteilla on valtavia vaikutuksia: pelkästään kehitysmaat menettävät vähintään 100 miljardia dollaria joka vuosi aggressiivisen verosuunnittelun takia. Paenneilla verorahoilla kehitysmaat voisivat kustantaa paljon kaivatut mielenterveyspalvelut.

Maailman terveysjärjestö ei myöskään riittävästi huomioi globaalien rakenteiden ja epäoikeudenmukaisuuden vaikutuksia ihmismieliin. Esimerkiksi Intiassa 59 000 maanviljelijän arvioidaan riistäneen henkensä sadonmenetysten takia. Koska sadonmenetyksien taustalla on ilmastonmuutos, ei maanviljelijöiden lääkitseminen tule hillitsemään itsemurhia. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja tukea kehitysmaiden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen.

Globaaliin mielenterveyteen tulee ehdottomasti panostaa jatkossakin, mutta näkökulman on muututtava. Meidän ei tule syyttää mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä taloudellisista tappioista, vaan mietittävä, miksi maailma on niin epäoikeudenmukainen, että osa meistä sairastuu henkisesti. Ja ennen kaikkea, miten voimme korjata tämän.

 

Kirjoittaja on tutkinut globaalin mielenterveyden ja kehityksen suhdetta pro gradu -tutkimuksessaan. Lisäksi hänen aiheesta kirjoittamansa artikkeli ilmestyy Kosmopolis-lehden seuraavassa numerossa (2/2017).