Mauritius on kansainvälisen asiantuntijaverkoston Tax Justice Networkin veroparatiisilistalla (financial secrecy index) sijalla 23 kaikkiaan 102 maan joukossa.
Kuva:
Guillaume
Flickr
Blogi

Finnfundin vanhat vaivat edelleen hoitamatta

Kansanedustajat Aila Paloniemi ja Pertti Salolainen kirjoittivat 22.12. Keskisuomalaisessa siitä, kuinka kehitysrahasto Finnfundin toiminta kestää vertailun ja sitä kohtaan esitetty kritiikki on karannut käsistä.
Timo Lappalainen ja Sonja Vartiala
28.12.2015

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ja yritystoiminnan kansainvälisiä vaikutuksia seuraava Finnwatch ovat jo usean vuoden ajan tuoneet esille Finnfundin toimintaan liittyviä ongelmia. Käytännössä tämä on tarkoittanut läpinäkyvyyden puutetta sekä kyseenalaisia yhteyksiä veroparatiiseihin. Finnfundin toimintaa kohtaan esitetty kritiikki on siis pidempiaikaista, eikä nouse vain Suomen hallituksen kehityspolitiikkaa tai kehitysmäärärahoja koskevista päätöksistä.

Paloniemi ja Salolainen toteavat, ettei Finnfundia koskevissa tiedoissa ole mitään ”uutta kritisoitavaa”. Tämä juuri onkin huolestuttavaa. Vanhat vaivat ovat edelleen hoitamatta. Kun Finnfundin toimintaa rahoitetaan julkisista varoista, ensi vuodesta lähtien vieläpä merkittävillä pääoman korotuksilla, niin sen läpinäkyvyyteen ja toimintatapoihin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jotta kehitysyhteistyössä saadaan tuloksia ja toimilla on todellista vaikutusta, kaikkia kehitystoimijoita on koskettava samat kehitysyhteistyön laadun ja avoimuuden vaatimukset.

Viittaukset Mauritiukseen mustikkamehuun rinnastettavana harmittomana piristyskeinona ovat vähintäänkin vaarallisia. Mauritius on kansainvälisen asiantuntijaverkoston Tax Justice Networkin veroparatiisilistalla (financial secrecy index) sijalla 23 kaikkiaan 102 maan joukossa. Mauritiuksen kaltaisia veroparatiiseja hyödynnettäessä sijoitusten kohdemaa menettää usein verotuloja. Veroparatiisit ovat sopineet Finnfundin sijoituskohteena olevien kehitysmaiden kanssa alhaisista lähdeverokannoista, minkä seurauksena kehitysmaiden yhtiöistä saatuja myyntivoittoja tai osinko- ja korkotuloja verotetaan kehitysmaissa vain lievästi tai ei lainkaan. Lainamuotoiset sijoitusinstrumentit avaavat oven myös muulle aggressiiviselle verosuunnittelulle.

Suomi on pyrkinyt jo pitkään eturintamaan verovälttelyn ja veroparatiisien kitkemisessä. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä kyseisen toiminnan vuoksi rahaa virtaa kehitysmaista ulos moninkertaisesti enemmän verrattuna sinne annettuun kehitysapuun, tähän mukaanlaskettuna Finnfundin sijoitukset. Peräänkuulutamme Suomelta johdonmukaista politiikkaa: kaikissa toimissa on huomioitava niin välittömät kuin myös pitkän aikavälin vaikutukset. Hyvätkin veroparatiisien kautta tapahtuvat sijoitukset ylläpitävät kehitysmaiden veropohjaa rapauttavia rakenteita.

Näemme samoin kuin Paloniemi ja Salolainen, että kansalaisjärjestöjen ja Finnfundin kaltaisten rahastojen toimintaa voidaan vahvistaa yhä tiiviimmällä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla. Uskomme, että Finnfundilla on oma tärkeä paikkansa osana Suomen kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Uskomme myös, että julkista läpinäkyvyyttä lisäämällä ja irrottautumalla veroparatiisikytkennöistä Finnfund-rahaston kehitysvaikutuksia ja sen toiminnan yleistä hyväksyttävyyttä voidaan merkittävästi kehittää.

Timo Lappalainen
toiminnanjohtaja
Kehitysyhteistyön katto- ja asiantuntijajärjestö Kepa

Sonja Vartiala
toiminnanjohtaja
Finnwatch