Blogi

Etiopialaiset maksavat talouskasvusta

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 26.10. kehityksen hitaudesta Tansaniassa ja nosti Etiopian esille menestyjänä kehitysapua saavien maiden joukossa.
Auli Starck
1.11.2012

Kehityksen mittaaminen on vaikeaa. Valitettavan usein kehitys rinnastetaan talouskasvuun. Tuijottamalla vain muutamaa mittaria Etiopian kehitys voikin näyttää menestystarinalta. Talouskasvuun perustuvaan kehitykseen tuijottaminen ei välttämättä anna selkeää kuvaa siitä, miten kansalaiset maassa voivat ja minkälaisia mahdollisuuksia heillä on itse vaikuttaa elintasoonsa. YK:n inhimillisen kehityksen indeksi huomioi talouskasvun lisäksi useita muitakin kehityksen indikaattoreita, kuten keskimääräisen eliniän odotteen ja lukutaidon, mutta ei tällä hetkellä ota riittävästi huomioon kansalaisyhteiskunnan tilassa tapahtuvia muutoksia.

Kuten Juhani Koponenkin HS:n haastattelemana toteaa, Etiopian lähtötilanne on ollut todella alhainen, joten pienikin edistys näyttää prosentteina valtavalta harppaukselta. Samaan aikaan Etiopian talousuudistusten kanssa maan kansalaisyhteiskunta on joutunut erittäin ahtaalle.

Vuonna 2009 voimaan tullut kansalaisjärjestölaki muun muassa rajoittaa ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen työtä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi. Tästä saatiin kouriintuntuva todiste pari viikkoa sitten, kun Etiopian korkein oikeus säilytti voimassa päätöksen, jonka nojalla paikallisen ihmisoikeuksia edistävän Human Rights Council -järjestön ja naisten oikeuksia ajavan Ethiopian Women Lawyers Association -järjestön varat on jäädytetty.

Maassa toimivien ihmisoikeusjärjestöjen määrä on lain voimaantulon jälkeen pudonnut 23:sta viiteen, sillä kotimaisten lahjoitusten kerääminen järjestötyöhön on köyhässä maassa vähäistä. Ulkomaista tukea saavien järjestöjen annetaan työskennellä lähinnä hyväntekeväisyyden parissa palvelujen tarjoajina. Kansalaisjärjestölailla on ollut merkittävä rajoittava vaikutus myös suomalaisten kehitysjärjestöjen toimintaan ja erityisesti niiden paikallisten kumppaneiden toimintatapoihin.

YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija Maina Kiai puhui lokakuussa Suomessa vieraillessaan kansalaisyhteiskunnan tilan rajoituksista ja nosti Etiopian esille räikeänä esimerkkinä.

Etiopialaisten elintaso on noussut, mutta Kian sanoin etiopialaiset ovat maksaneet ja joutuvat maksamaan siitä suunnattoman hinnan.

Uutisen yhteydessä julkaistussa taulukossa esimerkiksi Ghana näyttäytyy laskevan kehityksen maana, vaikka se sijoittuu YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna selvästi korkeammalle kuin Etiopia ja on kohonnut köyhimpien maiden luokasta. Ghanan viimeaikainen kehitys ei ole vaatinut kansalaisyhteiskunnalta vastaavia uhrauksia kuin Etiopiassa.
Ghanan kehityksen mallia voidaan pitää varsin kestävänä, vaikka ylä- ja alamäkiä on senkin tielle osunut.

On huolestuttavaa, että kansalaisten oikeuksia tukeva kehitys jää tällä hetkellä helposti näkymättömäksi ja kehityksen mittareiden ulottumattomiin.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 1.11.2012.

Lisätietoja