Blogi

Etiopiaan odotetaan muutosta

Etiopian PENin perustaja ja johtaja Solomon Hailemariam vieraili elokuun lopussa Suomessa Kepan kutsumana. Sananvapauden puolustaminen on PENin ydinaluetta ja Etiopiassa juuri nyt erittäin ajankohtaista.
Auli Starck
9.9.2013

Etiopian hallitus on hyvin herkkä kritiikille eikä riippumatonta lehdistöä juuri ole.

”Auringonpaistejournalismi ei ole tervettä maan kehityksen kannalta”, Solomon toteaa.

Sinänsä voi pitää jo pienenä ihmeenä, että PEN ylipäätään sai rekisteröityä Etiopiassa. Paikallisena yhdistyksenä se kuitenkin onnistui – sillä ehdolla, että vain 10 prosenttia yhdistyksen rahoituksesta saa olla peräisin ulkomaisista lähteistä.

”Paikallinen varainhankinta on iso haaste Etiopian kaltaisessa köyhässä maassa ja toisaalta toiminta ilman rahaa on haasteellista”, Solomon valotti järjestönsä toimintaympäristöä.

Ulkomaisilta ja ulkomaisella rahoituksella toimivilta järjestöitä ihmisoikeuksiin liittyvä vaikuttamistyö on kielletty käytännössä kokonaan. Lisäksi laki rajoittaa järjestöjä käyttämästä yli 30 prosenttia budjetistaan hallintokuluihin, joiksi lasketaan tosin myös monia sellaisia menoja, jotka muualla katsottaisiin toimintakuluiksi.

Toteumaa myös seurataan tarkasti. Hallitus suosiikin järjestöjä, jotka keskittyvät palveluiden tarjoamieen ja infrastruktuurin rakentamiseen.

Sananvapaudessa ja kansalaisyhteiskunnan tilassa ei muutosta parempaan ole pääministerin vaihtumisesta huolimaata viime aikoina nähty. Pitkäaikaisen pääministerin Meles Zenavin kuoltua vuosi sitten maan uudeksi johtajaksi nousi suomessakin opiskellut Hailemariam Desalegn. Vanhat päätökset ja tiukka ote pitävät kuitenkin edelleen.

Solomon on säilyttänyt kuitenkin optimisminsa.

”Muutos tulee kyllä, mutta vaatii ihmisten aktiivisuutta ja osallistumista.”

***

Tilaisuudessa puhui myös Leo Olasvirta, joka vietti viimeisen päivänsä Suomen Etiopian suurlähettiläänä ja jakoi omia havaintojaaan maan kehityksestä. Talouskasvu on ollut Etiopiassa nopeaa ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa maa on kärkikastia.

Tilanne onkin ristiriitainen rahoittajamaiden kannalta: materiaalinen kehitys on vahvaa, mutta demokratian puute ja heikko ihmisoikeustilanne vesittävät menestystarinaa. Kasvu ei myöskään hyödytä tasaisesti kaikkia eikä esimerkiksi koulunkäyntimahdollisuuden tarjoaminen kaikille takaa laadukasta opetusta.

Olasvirran mukaan demokratian puute on osittain hallituksen itsensä aiheuttama ongelma. Hallitus ei keskustele opposition kanssa ja asettaa turhia rajoituksia, vaikka sen kannatus on vankalla pohjalla.

”Seuraavat vaalit vuonna 2015 tulevat liian pian”, Olasvirta pelkää.

Etiopia on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön pääkumppanimaa ja merkittävä alueellinen toimija. Maassa toimii myös monia suomalaisia kansalaisjärjestöjä, joiden työ tukee kaikkein köyhimpiä ja syrjäytyneitä ihmisryhmiä.

***

Suomi-Etiopia-seuran puheenjohtaja Kari Silfverberg nosti keskusteluun vielä ruokaturvan ja maaoikeudet Etiopiassa. Nälänhädistään tunnettu maa tasapainoilee väestönkasvun ja hedelmällisen maan riittämättömyyden kanssa. Koska paikallisen väestön omistusoikes maahan on epäselvä ellei olematon, väestöä usein pakkosiirretään investointien tieltä.

Uudehkona ilmiönä on maan vuokraus tai myynti erityisesti Saudi-Arabian, Intian ja Kiinan käyttöön. Vuokralle annetaan usein parhaat vesistöjen läheisyydessä sijaitsevat aidatut alueet, jolloin paikallisten karjalaumojen pääsy perinteisille juomapaikoille estyy.

Aitojen sisäpuolella tuotettu ruoka viedään pois maasta eikä tuotanto käytännössä edes työllistä etiopialaisia, joten hyödyt paikallistasolla ovat olemattomat.

Lisätietoja

Kirjoittaja työskentelee Kepassa järjestökoordinaattorina.