Kuva:
Kirsi Koivuporras-Masuka
Blogi

Eriarvoisuuden kitkeminen edellyttää talouden rakenteiden muutosta

New York -- Muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa sunnuntaina iltapäivällä, jolloin kuultiin kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä post 2015 -agendasta. Innostus ja suora puhe näyttelivät pääosaa puheenvuorojen siirtyessä alueelta toiseen. Kiinnostavinta oli vastakohtaisuus verrattuna päivän toiseen sessioon, sillä poissaolollaan huomiota herättäneet talouskysymykset nostettiin nyt vahvasti tapetille.
Kirsi Koivuporras-Masuka
23.9.2013

YK:n järjestösektorin yhteistoimintaa palveleva osasto (UN Non-governmental Liaison Service, NGLS) toteutti tämän vuoden keväällä konsultaatiokierroksen eri maissa, johon osallistui 120 kansalaisjärjestöverkostoa. Kantansa selvitystä varten antoi yhteensä yli 3000 kansallista tai paikallisen tason järjestöä.

Puhetta johtanut Alicia Bárcena, YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen talouskomission johtaja, yllätti ainakin osan yleisöstä suorapuheisella otteellaan. Bárcena totesi heti aluksi, että meiltä puuttuu riittävän edistyksellisiä toimia. Ihmiset haluavat todellista muutosta ja nyt olisi aika vastata siihen.

"Ainoa asia, mistä nyt ollaan iloisia, on se, ettei mennä taaksepäin. Eihän sen niin pitäisi olla!" Bárcena tokaisi.

Tärkeiksi tekijöiksi, joihin uuden kehitysohjelman tulisi vastata, Bárcena nosti etenkin globaalin tuloerojen kasvun ja varallisuuden keskittymisen harvojen käsiin. Talouden tulisi olla post 2015 -agendaa hahmottavien keskustelujen keskiössä, sillä maailmantalouden rakenteisiin tarvitaan muutosta, mikäli nykyisiä ongelmia halutaan ratkoa.

Taloussektorin valta on kasvanut ennennäkemättömällä tavalla, mutta kansalaisyhteiskunnan toimitilaa on monin paikoin rajoitettu. Nykyinen talouden kasvumalli on monen mielestä vinoutunut.  Nykyjärjestelmässä on mahdollista kotiuttaa voitot, kiertää verot ja ulkoistaa tappiota.

***

Aluekohtaisten puheenvuorojen pitäjät nostivat yksi toisensa jälkeen samat asiat esiin. Esimerkiksi Africa Trade Networkin edustaja huomautti, että heille tärkeää on aitoa edistystystä tuova muutos kohti tasa-arvoa. Muutoksen keskiöön nostettiin kansainvälisen kaupan ja talouspolitiikan rakenteiden muuttaminen ja luonnonvarakysymykset.

Monet antoivat huutia sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle että Maailmanpankille. Myös EU ja Yhdysvallat saivat osansa, kun keskusteluun nostetiin maatalouden kehitys ja sitä estävät tuet, joita EU ja Yhdysvallat jakavat omalle maataloudelleen.

Esiin tuotiin myös yritysten vastuu ja valtioiden rooli. Myöskään valtiot eivät saisi paeta vastuuta, sillä niiden tehtävänä on suojata ihmisoikeuksia ja asettaa pelisääntöjä, joiden noudattamista sen tulisi myös valvoa.

Suorastaan hämmentävää oli kuulla samoja teemoja puhuja toisensa jälkeen. Selkeästi post 2015 -agendalle ovat nousemassa talouskysymykset, erityisesti monikansallisten yritysten valta-asema ja varallisuuden keskittyminen harvoille, vastuunkanto, joka kohdistuu etenkin yrityksiin ja rikkaisiin maihin, ihmisoikeusperustaisuus, eriarvoisuuden kitkeminen ja tuloerojen kasvun pysäyttäminen.

Paljon on keskusteltu myös rauhan ja turvallisuuden merkityksestä kestävän kehityksen edellytyksenä, eikä maapallon rajojen kunnioittamista ja ilmastonmuutoksen torjumista ole unohdettu, vaikkeivat nämä tekijät olekaan olleet aivan puheenvuorojen ytimessä. 

Usein toistuvat lauseet "Dignity for all" ja "Ketään ei jätetä jälkeen". Vahvasti on tuotu esiin tarve yhdestä, globaalista kehitysohjelmasta.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tilanne kehittyy post 2015 -agendan kirkastuessa ja temaattisten tavoitteiden tarkentuessa.

Lisätietoa

Kirjoittaja työskentelee Kepassa tiedottajana ja seuraa YK-kokousta paikan päällä New Yorkissa.