mieltä osoittava ihminen punainen paita
Kuva:
CIVICUS
Blogi

Civicus: 10 trendiä kansalaisyhteiskunnan tilasta

Polarisoitunut politiikka, mielipidemuokkaus, uusliberalismi ja patriarkaalisuus. Civicus-verkoston vuosiraportin esiin nostamat ilmiöt tuovat kansalaisjärjestöille lisähaasteita, mutta mukana on myös innostavia esimerkkejä kansalaisyhteiskunnan voimasta.
Auli Starck
16.4.2018

Kansainvälisen Civicus-verkoston  katsaus vuoteen 2017 kertoo kansalaisyhteiskunnan tilasta, joka näyttää kulkevan systemaattisesti huonompaan suuntaan. Viime vuonna 109 maassa rajoitettiin merkittävästi kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kertoo lähteenä käytetty CivicusMonitor.

Maailman väestöstä 28 prosenttia elää maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on käytännössä suljettu. Kansalaistoimijoihin on kohdistunut uusia uhkia myös yllättävissä maissa, kuten Australiassa, Kanadassa ja useissa Euroopan maissa. Tämänkertainen State of Civil Society Report listaa kymmenen kansalaisyhteiskuntaa koskettavaa ajankohtaista trendiä.

1. Globaali uusliberalismi hylkää ihmiset

Vuonna 2017 luodusta varallisuudesta 82 prosenttia ohjautui  maailman rikkaimmalle prosentille, kun köyhin puolisko maailman väestöstä ei rikastunut lainkaan. Monet markkinatalouden vaihtoehdot, kuten Kiinan malli, ovat puolestaan usein vaarallisia demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta.

2. Polarisoitunut politiikka jakaa yhteiskuntia

Euroopan vaalituloksissakin näkyy politiikkaan pettyneiden äänestäjien tarttuminen populistisiin lupauksiin. Syyttävä sormi kohdistuu usein vähemmistöihin ja ulkopuolisiin, ja heitä puolustavat kansalaisyhteiskunnan toimijat taas leimataan herkästi isänmaan pettureiksi.

3. Poliittisten päättäjien henkilökohtainen valta horjuttaa demokratian rakenteita

Oikeusvaltion periaatteet ovat koetuksella monessa maassa, kun lainsäädännön muutokset mahdollistavat esimerkiksi korruption ja estävät kansalaisyhteiskunnan vapaan toiminnan.

4. Hyökkäykset toimittajia kohtaan lisääntyvät

Erityisesti korruptiosta ja julkisista protesteista raportoivat toimittajat ovat jopa hengenvaarassa. Toisaalta myös valeuutisoinnin lisääntyminen vaikeuttaa vapaan median asemaa.

5. Sosiaaliseen mediaan liittyvä valvonta ja mielipidemuokkaus kasvavat

Vaikka internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet kansalaisyhteiskunnan toimijoille monia mahdollisuuksia tiedonvaihtoon ja verkostoitumiseen, niihin liittyvä valvonta on myös yleistynyt. Lisääntyneen, jopa järjestäytyneen vihapuheen tuntee moni suomalainenkin aktiivi nahoissaan.

6. Epäkansalaisyhteiskunta valtaa tilaa

Kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa eivät käytä ainoastaan yhteisiin arvoihin sitoutuneet maailmanparantajat.  sananvapauden varjolla kansalaisten ääntä haluavat edustaa myös monet muut tahot, jotka voivat ajaa sellaisia asioita kuten maahanmuuttovastaisuutta tai rajauksia seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.

7. Monenkeskiset järjestöt ovat tulilinjalla

YK-järjestöt ja kansalaisyhteiskunnan toimivat ovat usein samalla puolella puolustamassa ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. YK-järjestelmää horjuttavat nyt muun muassa rahoitusleikkaukset ja välinpitämättömyys yhteisesti sovittuja periaatteita kohtaan. Valtioiden suhtautuminen Syyrian ja Jemenin kriiseihin on tästä surullinen esimerkki.

8. Yksityisen sektorin kasvava rooli vaatii silmälläpitoa

Hallitusten ja yksityisen sektorin läheiset suhteet, kuten myös kansalaisjärjestöjen yritysyhteistyö, voivat luoda uusia mahdollisuuksia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Samalla yritysten vaikutusvalta valtioiden hallinnossa ja kansainvälisillä areenoilla YK:n yleiskokousta myöten kasvaa, ja kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuudet puolestaan heikkenevät.

9. Patriarkaalisuus on huomion keskipisteenä

Vuoden 2017 kohutuimpia hashtageja oli #MeToo, kun yhä useammat ihmiset avautuivat sosiaalisessa mediassa kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä ja toivat esille ilmiön laajuuden ja vakavuuden. Samalla katse on kääntynyt myös kansalaisjärjestöihin – toimimmeko itse kuten vaadimme muilta?

10. Kansalaisyhteiskunta taistelee määrätietoisesti vastaan – ja se toimii

Vaikka raportin listaamat trendit antavat melko lannistavan kuvan kansalaisyhteiskunnan tilasta, on raportissa myös lukuisia hyviä esimerkkejä kansalaisyhteiskunnan voimasta. On onnistumisia ja innostavia mahdollisuuksia näihin trendeihin vastaamiseksi.

Yksi suurimmista kansalaisyhteiskunnan voitoista viime vuonna oli ydinaseiden kieltosopimusta ajaneen ICAN-kampanjan palkitseminen Nobelin rauhanpalkinnolla. Kun Donald Trump perääntyi Pariisin ilmastosopimuksesta, yritysmaailma ja kansalaisyhteiskunta löysivät synergioita ja osoittivat sitoutumisensa ilmastonsuojeluun.

Iranissa ja Dominikaanisessa tasavallassa eri taustoista tulevat ihmiset kokoontuivat yhteen vaatimaan parempaa hallintoa, demokratiaa ja ihmisten oikeudenmukaista kohtelua. Jopa Zimbabwessa kansalaisyhteiskunta sai uutta toivoa vallanvaihdon ja Mugaben aikakauden jälkeen.

Muutos on mahdollinen. Olennaista on halu ja kyky mobilisoida joukkoja liikkeelle, työskennellä yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa ja toimia määrätietoisesti paremman maailman puolesta.

Kepa on Civicuksen jäsen.