Blogi

Cancún: Ensitunnelmia lomarysästä

Olen nyt seurannut ilmastoneuvotteluja täyden vuorokauden. Kokouspaikan valinta on laittanut myös muilta kuin minulta pään pyörälle.
Toni Sandell
7.12.2010

Cancún tunnetaan länsimaalaisten lomaparatiisina. Julkinen tila tarkoittaa Cancúnissa uima-altaita, pore-altaita, palmuja, merinäkymiä ja hotelleja. Aktiiviselle kansalaistoiminnalle tällainen maisema on punainen vaate.

Noin 700 000 asukkaan kaupungin historia tuo oman värinsä ilmastoneuvotteluihin. Vielä muutama vuosikymmen sitten alue oli viidakon ja mangrovepöheikön peitossa. Keinotekoisen lomarysän rakennuspuuhiin ryhdyttiin, jotta saataisiin Acapulcolle vastine Karibian rannikolle.

Pesuveden mukana meni luonto. Rantojen valkoiset sannatkin on jouduttu tuomaan paikalle kahteen kertaan, sillä muutama vuosi sitten myrsky vei metsikön tilalle aikoinaan kärrätyn hiekan.

***

Näitä mietteitä on aikaa kelailla linja-autossa, sillä kokouspaikasta toiseen siirtyminen vie herkästi reilun tunnin. Viralliset neuvottelut käydään valtavassa turistikompleksissa Moon Palacessa. Kansalaisjärjestöjen sivutapahtumat pidetään vajaan puolen tunnin matkan päässä. Kansalaisliikkeet ovat noin parin tunnin päässä kokouspaikasta ja heillä on kolme eri leiriä. Hotellit sijaitsevat pikku niemenkaistaleella.

Kiinnepisteiden välille on luotu yhdeksänlinjainen bussijärjestelmä, joka lähentelee jo Lontoon metrokarttaa. Turvallisuus on Cancúnissa taattu: jokaista kuutta tuhatta rekisteröitynyttä järjestöedustajaa kohti on 3,5 poliisia.

Mutta aktivistien tarmoa kummat puitteet eivät ole vieneet. Osa järjestöedustajista on virallisissa delegaatioissa, toiset keskittyvät luomaan yhteisiä kansalaisnäkemyksiä neuvottelujen ulkopuolella. Nämä strategiat tukevat toisiaan.

***

Etelän järjestöt odottelevat erityisesti Bolivian Evo Moralesin saapumista Cancúniin torstaina. Maailman ainoa alkuperäiskansoja edustava presidentti toimii Etelän liikkeiden filosofian poliittisena ruumiillistumana. Sopuun pääsyn kannalta Bolivian ja Venezuelan vetämä ALBA-maaryhmä on tosin hankala, sillä vaatimukset eivät missään mielessä tottele sanaa realpolitik.

ALBA-blokki ei kuitenkaan ole näitä neuvotteluja vesittänyt. Japanin ilmoitus kokouksen alkajaisiksi Kioton protokollan heittämisestä roskakoppaan heitti pitkän varjon koko neuvottelujen ylle. Jos suurten pelureiden tarkoituksena oli jo ennen kokousta madaltaa odotukset alas, niin Japanin ilmoituksella ne dumpattiin kunnon kuoppaan.

Etukäteen arveltiin, että kokouksesta saattaisi tulla lähinnä erillisiä päätöksiä, vaikkapa kehitysmaiden metsittämistä koskevasta REDD-ohjelmasta. Nyt tiedetään, että jos neuvotteluista tulee sopimus ulos, se kattaa koko paketin. Lauantaina esiteltiin sopimusluonnos pitkän aikavälin sopimukseen ja sunnuntaina Kioton protokollan toiselle kaudelle.

Teksteissä on enemmän avonaisia kohtia kuin sovittuja artikloja. Tekniset virkamiesten käymät neuvottelut ensimmäisellä viikolla eivät siis johtaneet tilanteeseen, jota normaalisti tavoitellaan: että ministerit tulevat paikalle ja tekevät vain muutaman poliittisen linjanvedon sopimuksen lukkoon lyömiseksi. Uudet sopimusehdotukset julkaistaan tänään tai huomenna.

***

Neuvottelujen isäntämaa Meksiko on saanut lähes pelkkää kiitosta. Ulkoministeri Patricia Espinosa vetää neuvotteluja ryhdikkäästi. Tänään presidentti Felipe Calderón osallistui järjestöille tarkoitettuun istuntoon Oxfam Mexicon sekä muiden järjestöedustajien kanssa. Vakuuttava mies ja otti yleisönsä, joskin erityisesti paikalliset järjestöt tietävät, että moni kakku on vain päältä kaunis.

Vielä viikonloppuna myös huhuttiin, että Meksikolla saattaisi olla takataskussaan esitys, jota sorvaillaan pikkupiirissä, näinhän kävi Kööpenhaminassa vuosi sitten. Epäilykset alkavat kuitenkin jo hälvetä.

Toivoa on niin kauan kuin neuvotteluhenki pihisee. Virallisten edustajien mukaan edetty ainakin REDD-mekanismin pelisääntöjen hiomisessa. Ehkä suurin saavutus tähän mennessä kuitenkin on, että sopimuksen lopullista muotoa pohtimaan luotiin oma ryhmä, joka toivottavasti jatkaa työtään ensi vuonna erillisen toiminta-ohjelman kanssa. Niin päästäisiin Etelä-Afrikkaan ihan eri pohjalta, onhan sopimuksen sitovuuden määrittely avainkysymys.

On jännittävää seurata, millainen loppupakettiehdotelman isäntämaa saa lopulta kurottua kokoon.