Rohingya-pakolaisia Bangladeshissa vuonna 2011.
Kuva:
U.S. Department of State
Blogi

Yksi maailman vainotuimmista kansanryhmistä pyrkii pakoon Burmasta

Avautumisestaan huolimatta Burmassa on käynnissä konflikti, jota The Economist kutsuu etniseksi puhdistukseksi, johon edes Aung San Suu Kyi ei puutu. Rohingyat yrittävät pakoon merelle, sillä Bangladesh on sulkenut rajan.
Esa Salminen
6.11.2012

Burman eli Myanmarin länsiosissa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa vähemmistönä elävät enimmäkseen islaminuskoiset rohingyat ovat kokeneet kovia enemmistöön kuuluvien, enimmäkseen buddhalaisten rakhineiden käsissä viime kuukausina.

The Economist -lehden mukaan molemmat osapuolet ovat syyllistyneet ylilyönteihin, mutta ryhmien välisen konfliktin päälinja on selvä: kyseessä on julma ja verinen etninen puhdistus, jolla yritetään häätää rohingyat Burmasta. Rakhine-poliitikot ovat sanoneet suoraan, että ainoa vaihtoehto massahäädölle on burmalainen versio apartheidista, jossa rohingyat asuvat leireissä.

Taustalla on rohingyojen bangladeshilainen tausta, vaikka suurin osa heistä on asunut Burmassa jo useiden sukupolvien ajan.

***

Burmassa asuu tällä hetkellä noin miljoona rohingyaa, maailmalla ehkä noin kaksin verroin. YK:n IRIN-uutistoimiston mukaan yksin Bangladeshissa rohingya-pakolaisia on jo 200 000, eikä lisää oteta: maa on laittanut rajan kiinni.

IRINin haastattelemien aktivistien mukaan tuhannet uhkaavat lähteä vaaralliselle merimatkalle kohti Malesiaa, jossa rohingya-pakolaisia tai turvapaikkaa odottavia on valmiiksi yli 24 000. Burmassa on noin 110 000 sisäistä rohingya-pakolaista. Alueen turvallisuustilanne on kireä, ja avustustyöntekijöiden on hankalaa päästä sinne. YK kutsuu rohingyoja yhdeksi maailman vainotuimmista kansoista.

***

The Economist vaatii tuoreimmassa numerossaan suorasanaisesti loppua rohingyojen ahdingolle. Sen mukaan maan opposition sankari Aung San Suu Kyi pettää omat ylevät moraaliset periaatteensa tyytymällä toistelemaan, että osapuolten tulisi noudattaa maan lakeja. Se ei riitä niin kauan kun laki on epäoikeudenmukainen, ja sitä sovelletaan epäreilusti.

Maan kansalaisuuslaki vaatisi uudistamista, ja rohingyojen tulisi Economistin mukaan saada Burman kansalaisuus löyhällä seulalla: on hankalaa todistaa sukujuuria, jos koko omaisuus on poltettu tuhkaksi.

Lehti vaatii myös, että Bangladesh ottaa pakenevat rohingyat vastaan, ja että länsimaat tekevät selväksi, että tämän mittakaavan etninen puhdistus on niille keskeinen huoli. Tällä hetkellä vaikuttaa, että länsimaat pitävät rohingyojen ahdinkoa vähäpätöisenä ongelmana, kun taloudellisia suhteita uudistuvaan Burmaan avataan.

"Aloittelevan demokratian koetuskivi ei ole se, miten se huolehtii kansan enemmistöstä, vaan se, kuinka se suojelee vähemmistöjään", lehti linjaa. Kepan verkkotoimitus allekirjoittaa.