Gaddafin-jälkeinen aika näyttää häämöttävän Libyalle. Millainen on kansainvälisen yhteisön osallisuus?
Kuva:
Jesse B. Awalt
Wikimedia Commons
Blogi

"Libya saanee apua vaikka väkisin"

Kansainvälinen yhteisö pohtii, mitä tapahtuu Libyassa kun Gaddafi kaatuu. Rauhantyön asiantuntija Scott Gilmore pitää vaaleja ja poliisivoimia hyvinä muotoina toimia Libyan kanssa, kehitysapua huonona — mutta sitä Libya tullee kuitenkin saamaan.
Esa Salminen
23.8.2011

Peace Dividend Trust (PDT) -järjestön perustaja Gilmore analysoi blogissaan, että Libya tuskin tarvitsee tulevaisuudessa sotilaallista tai humanitääristä missiota, sillä Gaddafin armeija on romahtanut, ja maalla on hyvät mahdollisuudet hoitaa asiansa ilman hätäapua, kunhan saarrot loppuvat ja tiet avataan. YK:n poliisivoimista voisi sen sijaan olla hyötyä, Gilmore kirjoittaa, sillä Libya nykypoliisit ovat kansan silmissä Gaddafin kätyreitä. YK-poliisilla on hyvä tausta siirtymäkausien rauhoittamisessa.

Gilmoren PDT on järjestö, jonka pyrkimys on kehittää tehokkaampia ja tuloksellisempia humanitäärisen avun ja rauhantyön muotoja.

***

Kehitysapuakaan Libya ei Gilmoren mukaan tarvitse, mutta tulee silti saamaan. Libyan bruttokansantuote henkeä kohden on suurempi kuin Turkin, mutta ulkomaisilla rahoittajilla on kovat paineet näyttäytyä auttajina — ja avun julistaminen on helppoa. "Jos sinulla on vain vasara, kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta", Gilmore veistelee.

Sen on Gilmoresta sääli, koska kehitysavulla olisi enemmän käyttöä muualla, ja se voi kannustaa Tripolin tulevia johtajia panostamaan itse muihin sektoreihin kuin vaikka terveydenhuoltoon, jos avunantajat hoitavat ne.

Toinen ryhmä, jotka lentävät Libyaan lähes väistämättä, ovat poliittiset hyvän hallinnon konsultit. He ovat Gilmoren mukaan jo todennäköisesti pakanneet laukkunsa ja korvanneet "Afganistanin" "Libyalla" PowerPoint-esityksissään.