YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vierailulla malawilaisessa vuosituhatkylässä. Kylät ovat Columbian yliopiston Earth Instituten ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n yhteinen ponnistus.
Kuva:
Evan Schneider
UN Photo
Blogi

Kylmää kyytiä Jeffrey Sachsin vuosituhatkylille

Arvostettu The Lancet -lehti julkaisi 8. toukokuuta Jeffrey Sachsin ja tutkijaryhmän artikkelin vuosituhatkylien hyvistä vaikutuksista. Tarkkasilmäiset kollegat huomauttivat tuoreeltaan, että arviossa on merkittäviä puutteita. Tarina on opetus siitä, että tulosten kaunistelusta jää nykyään kiinni.
Esa Salminen
11.5.2012

Vuosituhatkylät (Millenium Development Villages) ovat Columbian yliopiston professori Sachsin lempilapsi ja yritys osoittaa, että holistinen tapa auttaa kyliä lähes kaikilla mahdollisilla sektoreilla on tehokas keino vähentää köyhyyttä kestävästi. Kriitikot ovat huomautelleet aika ajoin, että metodi on sivukuluineen paljon kalliimpi kuin Sachs antaa ymmärtää. Kylähankkeita on myös kritisoitu siitä, ettei niiden tuloksista julkaista avointa tietoa.

The Lancetin artikkeli vaikuttaisi vastaavaan tähän kritiikkiin: se esittelee, kuinka kolmessa vuodessa kylissä köyhyys on vähentynyt, ruokaturva parantunut sekä lyhytkasvuisuus ja malariatapaukset ovat vähentyneet. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus oli vähentynyt 22 prosentilla lähtötasoon nähden ja 32 prosentilla, jos verrataan toisiin kyliin. Keskimäärin lapsikuolleisuus oli vähentynyt kolminkertaisella vauhdilla samojen maiden maaseudun keskiarvoon nähden.

Kuulostaa hyvältä, eikö vain?

***

Mutta ei kuitenkaan.

Näinä sosiaalisen median aikoina joutuu syyniin heti, etenkin jos on yksi maailman tunnetuimmista kehitystaloustieteilijöistä. IDS:n johtaja Lawrence Haddad huomautti blogissaan, että kun verrokkikylät on valittu jälkeenpäin — eikä sattumanvaraisesti etukäteen — on monia syitä epäillä niiden vertailukelpoisuutta.

Ekonomisti Lee Crawfurd tarkasteli omassa blogissaan Sachsin ja kumppanien tuloksia, ja huomautti, että vuosituhatkylien edistys ei 18 eri mittarilla ole tilastollisesti merkittävää verrokkikyliin nähden kuin yhdessä tapauksessa, siinä lapsikuolleisuudessa. Joillain mittareilla vuosituhatkylissä meni huonommin kuin verrokkikylissä, ei tosin tilastollisesti merkittävässä määrin siinäkään tapauksessa.

Rankimman huomion esitti taloustieteestä väitöskirjaa Oxfordissa kirjoittava Matt Collin suositussa Aid Thoughts -blogissaan. Collin nimittäin muistutti tuoreesta Maailmanpankin tutkimuksesta, josta mekin Kepassa uutisoimme: lapsikuolleisuus on viimeisten viiden vuoden aikana romahtanut koko eteläisessä Afrikassa. Collins kirjoittaa, että siitä sulan vuosituhatkylien hattuun ottaminen on vähän kuin kerskuisi sillä, että on saanut aikaan sateen Oxfordissa, jos koko Britanniassa sataa samaan aikaan.

***

Toki Sachs ja kumppanit sanoivat, että lapsikuolleisuus oli vähentynyt kolminkertaisella vauhdilla samojen maiden maaseudun keskiarvoon nähden.

Edellä mainitun Maailmanpankin tutkimuksen kirjoittajista toinen, Gabriel Demombynes, otti analyyttisen veitsen käteen ja kirjoitti päivää Collinin jälkeen Maailmanpankin blogissa, että Sachsin ja kumppanien tulokset olivat itse asiassa tässäkin suhteessa vääriä.

Lancetiin oli jopa lipsahtanut laskuvirhe: tutkijat olivat laskeneet neljän vuoden tarkastelujakson kolmeksi, mikä sai heidät ilmoittamaan 7,8 prosentin lapsikuolleisuuden vähenemisen todellisen 5,9 prosentin sijaan. Tämän lisäksi kymmenen vuoden data maaseudulta, jota tutkijat olivat käyttäneet, kuvaa pitkälti aikaa ennen vuosituhatkyliä, ja jättää huomiotta sen, että nimenomaan viimeisen viiden vuoden aikana lapsikuolleisuuden väheneminen on kiihtynyt merkittävästi. Maaseudulla lapsikuolleisuus on laskenut maiden keskiarvoa nopeammin.

Jos katsoo tuoreimpia numeroita, niin vuosituhatkylissä lapsikuolleisuus on itse asiassa vähentynyt hitaammin kuin näissä maissa keskimäärin — ja selvästi hitaammin kuin näiden maiden maaseuduilla keskimäärin.

***

Onko tämä nyt sitten nojatuolikriitikoiden kyynistä ininää, josta ei ole hyötyä maailman kehitykselle? Minusta ei, sillä kehityshankkeiden vaikutusten kunnollinen arviointi auttaa ohjaamaan paukkuja sinne, missä niistä on hyötyä.

On hyvin tervettä, että jos nykyään julkaisee PR-mielessä tarkoitushakuisia tutkimustuloksia ja kaunisteltuja raportteja, siitä jää kiinni. Tämä on nykyajan ja sosiaalisen median tuoma haaste kaikille meille kehitystyöläisille.