Kuva:
Shutterstock
Blogi

Kaatuiko turvaneuvostopaikka kitsasteluun kehitysavussa?

Julkisuudessa on alettu etsiä syitä Suomen eiliseen rökäletappioon YK:n tuvallisuusneuvostoäänestyksessä. Australia ja Luxemburg ainakin profiloivat itseään mallikansalaisiksi.
Esa Salminen
19.10.2012

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvioi Ylelle, että kehitysmaiden äänet ratkaisivat äänestyksen YK:n turvallisuusneuvoston kiertävien jäsenten paikoista. Teivaisesta Suomen kehitysyhteistyövarojen melko heikko tilanne ja se, että Suomi on sulkenut suurlähetystöjään monissa Etelän maissa selittävät tulosta.

Teivaisen kollega, kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki puhuu Helsingin Sanomissa Suomen uskottavuusvajeesta: "Jos Suomi olisi ollut kehitysavun ykköskastissa kuten Ruotsi tai Norja ja korostanut eri yhteyksissä YK:n merkitystä suhteessa Natoon, sillä olisi voinut olla merkitystä vakuuttavan maineen kannalta", Patomäki sanoo HS:n haastattelussa.

Myös keskustalaismeppi Anneli Jäätteenmäki spekuloi kehitysavun merkityksellä: "Ääniä saisi sillä, että Suomella olisi joku strategia kehityspolitiikassa sen sijaan, että kehitysyhteistyötä jatkuvasti vähennetään", Jäätteenmäki sanoo Suomenmaalle.

***

Äänestys on ollut salainen, joten varmaa tietoa avun vaikutuksesta tuskin koskaan saadaan, mutta epäilemättä ulkoministeriö ottaa kehitysyhteistyön vaikutuksen huomioon analyyseissään. Luxemburg on pitkään kuulunut kehitysavun kermakaartiin: se on Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Norjan lisäksi ainoa maa, joka antaa apua kansainvälisen sopimuksen mukaisesti yli 0,7 prosenttia kansantulostaan.

Itse asiassa Luxemburg antaa jonkin verran yli prosentin. Se tuo kansainvälistä arvostusta, vaikka rahallisesti Suomen apu onkin yli kolminkertainen: Luxemburg antoi vuoden 2010 tilastoissa 403 miljoonaa dollaria, Suomi 1,3 miljardia.

Australia antaa prosenteissa Suomea vähemmän: vuoden 2010 tilastoissa vain 0,32 prosenttia bruttokansantulosta Suomen 0,55:een nähden. Määrä tosin oli melkein kolminkertainen, millä pääsee aika paljon meitä tärkeämpiin pöytiin. Australia myös kasvattaa apuaan – siinä kun Suomi on jäädyttänyt omansa.

***

Australia on myös selvästi käyttänyt kehitysapuaan kampanjaan: The Australian -lehden mukaan Afrikan maille on annettu miljoonia dollareita ylimääräistä apua osana turvaneuvostokampanjaa. Australialainen ABC-uutistoimisto puhuu äänien ostamisesta. Sen mukaan Australian apu Afrikan maille on kolminkertaistunut siitä, kun maa vuonna 2008 tuli mukaan kampanjaan. Karibian maat – joilla on 15 ääntä – saavat nykyään melkein 50 miljoonaa Australian dollaria (vajaat 40 miljoonaa euroa) vuosittain, kun ennen kampanjaa ne eivät saaneet mitään.

Politiikan tutkija Thom Woodroofe tosin muistuttaa ABC:lle, että maan avun kaksinkertaistamisesta päätettiin vuonna 2007, eli ennen turvaneuvostokampanjan alkua. Joka tapauksessa siitä lienee ollut apua kampanjalle.

Australian ulkoministeri Bob Carr ei ole säästellyt ylistyssanoja.

"Maailma sanoo tällä päätöksellä, että he näkevät Australian hyvänä maana, kunnon kansalaisena maailmassa."

Sellainen maine olisi mille tahansa maalle hyödyksi. Eri asia on se, pitäisikö kehitysapu valjastaa työkaluksi tällaisille päämäärille – vai pitäisikö sitä antaa ja kohdentaa etupäässä köyhyyden vähentämistä varten.