Myös pakistanin tulvien uhrit ovat käyttäneet aurinkosähkölamppuja. Se lisää paitsi viihtyvyyttä, myös turvallisuutta väliaikaisissa leireissä.
Kuva:
Vicki Francis
Department for International Development
Blogi

The Economist: Aurinkosähköllä elämänlaatua

Maailmassa on noin 1,4 miljardia ihmistä, joilla ei ole sähköä. Halventuva teknologia ja markkinavoimat marssivat valaisemaan heidän kotinsa.
Esa Salminen
7.9.2012

Talouslehti The Economist julisti 1. syyskuuta, että laite, joka tulee eniten parantamaan köyhien ihmisten elämää tulevalla vuosikymmenellä on aurinkokennolla toimiva led-valo.

Suurin osa sähköttömistä kotitalouksista asuu päiväntasaajan tienoilla, missä pimeä laskeutuu varhain, ja ihmiset valaisevat askareensa savuttavin kerosiinilampuin. Halpenevat ja yhä laadukkaammat led-valot korvaavat öljylamppuja paraikaa, lehti kirjoittaa.


Kun itse muutin Mosambikin maaseudulta keväällä 2009, valaisivat ledit jo kyliä. Silloin ledilamppuja vielä käytettiin sormiparistoilla — ne vievät niin vähän sähköä, että halvimmatkin kiinalaiset patterit kestivät niissä pitkään. Silloin aurinkokennolamput eivät vielä houkutelleet: tarjolla oli vain muutaman kympin maksavia puutarhavaloja (kuvassa, kuva: Pavel Ševela / Wikimedia Commons), joiden akut lakkasivat toimimasta alle vuodessa.

Economistin mukaan akkujen laatu on viime vuosina parantunut mielettömästi, samoin lamppujen pölyn ja veden kestävyys, ja niiden hinta on tippunut kymmeneen dollariin. Se on vielä aika paljon, mutta hinnat ovat alamäessä. Keniassa led-valoja on alkanut levittää huippusuosittua M-Pesa-kännykkäpankkiakin perustamassa ollut Nick Hughes.

***

Economistin sanoin: tämä idea toimii, koska se perustuu markkinoihin hyväntekeväisyyden sijaan. Siis: ihmiset haluavat valoja niin paljon, että ovat valmiita maksamaan niistä, ja pitävät niistä todennäköisesti myös huolta.

Lamppuja muotoillut islantilainen taiteilija Olafur Eliasson sanoi Economistille, että tämä on otettava huomioon myös siinä, miltä valot näyttävät — jotta niistä tulee statussymboleita, niiden muotoilussa on vältettävä kehitys- ja hätäavun kieltä.

Economistin mukaan valot tuovat mukanaan uuden ongelman: lamppujen paristoja ei voi ainakaan Afrikan köyhissä maissa kierrättää. Tässä lehti on väärässä, sillä ongelma ei ole uusi. Joka puolella köyhää Afrikkaa mitä moninaisemmat paristot ja akut ovat antaneet virtaa radioille, taskulampuille — ja led-valoille — jo pitkään. En uskalla edes kuvitella sitä määrää, mitä pattereita on vuosien mittaan heitetty kaatopaikoille, nuotioihin, maakuoppiin, jokiin ja mereen.