Blogi

Avun leikkaukset eivät todennäköisesti kohdistu järjestöihin

Kehitysyhteistyön rahoitus on huolestuttanut suomalaisjärjestöjä pitkin kevättä. Nykyhallitus on jo aiemmin päättänyt leikata kehitysyhteistyön määrärahoja, mutta tänä keväänä runnottiin läpi aiempien päätösten lisäksi yli 50 miljoonan euron leikkaus vuodelle 2015. Seuraavina vuosina leikkauksia on luvassa vielä enemmän, jopa yli 100 miljoonaa euroa.
Outi Hannula
20.5.2014

Suomalaiset järjestöt vetosivat hallitukseen, jotta se olisi tehnyt kehysriihessä globaalisti vastuullisia päätöksiä. Leikkaukset olivat kuitenkin ennakoituakin suuremmat ja osuvat kipeästi juuri maailman köyhimpiin.

Summan huomattavuus tulee esiin, kun sitä vertaa tämän vuoden varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitukseen, joka on 879 miljoonaa euroa. Leikkausten kohdistumista työstetään parhaillaan ministeriössä.

Kataisen hallituksen ansioksi on luettava kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoituksen vakaa kasvu. Rahoitus on viime vuosina kasvanut noin 114 miljoonaan euroon ja saavuttanut yli 13 prosentin osuuden varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Kasvu on mahdollistanut pitkäjänteisen sitoutumisen työhön etelässä.

***

Kepa, Plan ja Kirkon Ulkomaanapu vierailivat 15. toukokuuta ministeri Pekka Haaviston luona esittämässä järjestöjen huolen tulevasta ja toiveen siitä, että kansalaisjärjestöjen resurssit kumppanuuksille ja hankkeille turvataan tulevina vuosina.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö tukee suoraan etelän kansalaisyhteiskuntia ja edistää ihmisoikeuksia, demokratiakehitystä ja hyvän hallinnon toteutumista.

Järjestöjen työ tapahtuu ruohonjuuritasolla, kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Samoin järjestöjen Suomessa tekemä globaalikasvatus ja viestintä kehityskysymyksistä on merkittävää.

***

Ministerin viesti järjestöille oli huojentava: kehitysyhteistyön leikkauksia ei tehdä juustohöylällä vaan kohdentaen, ja järjestöjen tärkeä rooli kehitysyhteistyössä on ministerinkin painotuksia.

Ministeri piti tärkeänä myös sitä, että vapaaehtoispohjalla toimivien järjestöjen mahdollisuudet tehdä laadukkaita kehitysyhteistyöhankkeita säilyy.

Vuosi 2015 näyttääkin olevan turvattu, mutta sen jälkeinen tulevaisuus on avoinna. Hallitus vaihtuu ja uusi hallitus voi halutessaan muuttaa aiemmin tehtyjä raamipäätöksiä. Tästä lisäpotkua vaikuttaa seuraavaan eduskuntaan ja hallitusohjelmaan.