Blogi

Attendo veroparatiisimatkoilla, Outotec seikkailulomalla

Finnwatch julkaisi tänään kattavan raportin terveysalan yrityksen Attendon verovälttelystä ja kaivosalalla toimivan Outotecin verotietojen salailusta.
Eva Nilsson
29.10.2013

Erityisesti Attendon hybridilainoilla tekemä aggressiivinen verosuunnittelu on herättänyt julkista keskustelua. Attendo on jo kolmas terveysalan yritys, joka jää kiinni verovälttelystä. Juuri terveyssektorilla toimivien yritysten verovälttely näyttäytyy räikeän epäoikeudenmukaisena. Verovälttely on niille kannattavaa: rapauttamalla suomalaista veropohjaa ne rapauttavat julkista terveyssektoria ja luovat itselleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Attendo on käyttänyt verovälttelyssään ns. hybridilainoitusta.  Hybridilainat ovat eräänlaisia osakesijoituksen ja velkakirjan välimuotoja, jotka voidaan tulkita toisissa maissa velaksi ja toisissa omaksi pääomaksi. Omalle pääomalle maksettu osinko on tyypillisesti verovapaata kun taas velan korot ovat vähennyskelpoisia verotettavasta tulosta. Siten hybridilainoilla voidaan painaa verot minimiin.

Raportista vähemmälle huomiolle on jäänyt Outoteciä koskeva tutkimus. Koska Outotecin osalta ei löydetty todisteita aggressiivisesta verosuunnittelusta, ovat monet toimittajat kuitanneet sen lähinnä sivulauseella.

Olennaista Outotecin kohdalla kuitenkin on, ettei tarvittavia tietoja yrityksen veronmaksusta ollut saatavilla julkisista tietokannoista, eikä yritys itse suostunut niitä luovuttamaan.

Outotec toimii muun muassa raportissa tutkituissa Sambiassa ja Ghanassa. Kumpaakaan maata koskevia tietoja ei saatu puhelimitse, sähköpostitse tai paikallisen juristin avulla. Vaikka verovälttelystä ei löytynyt todisteita, jää kuitenkin täysin varjoon se, kuinka paljon yritys maksaa yhteisö- tai muita liiketoimintaa koskevia suoria veroja maissa.

Monissa alemman tulotason maissa yrityksille annetaan valtavia verovähennysoikeuksia tai tarjotaan nollaverokanta. Action Aidin hiljattain julkaiseman raportin mukaan kehitysmaat menettävät jopa 138 miljardia dollaria vuosittain verohelpotusten takia. Tämä(kin) on suurempi luku kuin OECD-maiden vuosittainen kehitysapu.

Kun asiasta keskusteltiin järjestöjen Kauas verot karkaavat -tilaisuudessa 9.10., väittivät monet paneelissa olleet poliitikot, että vika on kehitysmaissa, jotka eivät ylläpidä tarpeellisia julkisia rekistereitä.

On liian helppoa osoittaa muita syyttävällä sormella. Monissa globaalin etelän maissa ei ole resursseja valvoa suuria monikansallisia yrityksiä. Suomessakaan ei ole tähän tarpeeksi resursseja – siitä enemmistö tuntuu olevan yhtä mieltä.

Siksi on erityisen huolestuttavaa, ettei Outotec itse suostunut julkaisemaan itseään koskevia tietoja. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi se päätti toimia näin. Olisi ollut mukava kiittää Outoteciä vastuullisesta verosuunnittelusta JA avoimuudesta.

Jos Suomi haluaa toimia eturintamassa veronkierron ja -välttelyn torjujana, tulee sen velvoittaa suomalaiset monikansallisesti toimivat yritykset raportoimaan taloustietonsa maakohtaisesti. Suomen tulee myös toimia eturintamassa tässä asiassa EU:ssa.