Blogi

Alle 100 päivää New Yorkiin - Maailma neuvottelee, Suomi lomailee

Suomen paetessa mökkirannoille ja etelän aurinkoon neuvottelut maailmanlaajuisen kehityspolitiikan sisällöstä tiivistyvät. Aikaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyvään New Yorkin huippukokoukseen on alle 100 päivää.
Jouni Nissinen
23.6.2015

Viime viikolla oli New Yorkissa kestävän kehityksen agendan kannalta tärkeän, kehitysrahoitukseen keskittyvän Financing for Development -prosessin (FfD) viimeinen neuvotteluviikko ennen 13.-16. heinäkuuta Addis Abebassa pidettävää huippukokousta.

Tai oli ja oli, neuvottelut jatkuivat yli viikonlopun, ja vielä maanantaina 22. kesäkuuta oli ratkaisematta muun muassa kysymys verotusyhteistyöstä maiden välillä. Tavoitteena on saada loppuasiakirja valmiiksi tässä neuvottelurupeamassa, ettei auki olevia asioita siirry varsinaiseen FfD-kokoukseen valtioiden johdon neuvoteltaviksi. Tätä ei toivota, sillä kuten Sam Kutesa, YK:n yleiskokouksen ugandalainen puheenjohtaja, sanoi: "Poliitikot ovat kaikkein huonoimpia tekstin luonnostelijoita."

Samaan aikaan kun rahoitusta neuvotellaan kuntoon, keskustelut varsinaisesta kestävän kehityksen tavoitteiden loppuasiakirjasta ovat alkaneet uudella tarmolla, kun pöydällä lopultakin on ensimmäinen luonnos loppuasiakirjaksi.

Tässä nollaluonnoksessa esitetyt kestävän kehityksen tavoitteet voisivat tietenkin olla paremmat. Erityisesti sukupuolten ja sukupolvien välisissä tasa-arvokysymyksissä olisi paljon parantamisen varaa, kuten asian tuntevat järjestöt ovat moneen kertaan huomauttaneet. Ilahduttavaa on silti, että viime kesänä julkaistu 17 kestävän kehityksen tavoitteen kokonaisuus on pysynyt ehjänä tähän saakka, eikä YK:ssa neuvottelevilla valtioilla ole suurta halua avata tavoitepakettia neuvotteluille. Jos tavoitteet hyväksytään tällaisina, se on suuri edistysaskel kohti kestävää kehitystä ahtaaksi käyvällä planeetallamme.

Neuvotteluja käydään tämän viikon torstaihin saakka. Lopullisesti loppuasiakirjan kohtalo selviää kuitenkin vasta Addis Abeban kokouksen jälkeen. Kun tiedämme, millainen ratkaisu kehitysrahoitukseen on olemassa, voidaan sopia myös kestävän kehityksen tavoitteiden lopullisesta sisällöstä.

Kepan tavoitteena Post 2015 -neuvotteluissa on varmistaa seuraavien periaatteiden toteutuminen:

  • Uusien kestävän kehityksen tavoitteiden luoman kehitysagendan on oltava universaali (yleismaailmallinen) eli asetettava vaatimuksia myös meille rikkaille länsimaille. Yksi esimerkki universaaleista aiheista on koulutus, jonka ulottaminen kaikille tasa-arvoisesti on ajankohtainen kysymys myös länsimaissa, ei vain ns. köyhissä maissa. Eri mailla on erilaiset mahdollisuudet toimia ja tukea muita. Tarvitaankin oikeudenmukaista vastuunjakoa maailmanlaajuisesti (”Common but differentiated responsibilities” -periaate, CBDR).
  • Lähtökohtana on oltava myös planetaaristen rajojen kunnioittaminen. Hyvinvointimme pohjautuu luonnon meille tarjoamiin palveluihin, kuten raaka-aineisiin ja puhtaaseen veteen. Niitä tuhlataan tällä hetkellä varsin kestämättömästi.
  • Köyhyyden vähentämisessä on siirrettävä huomio pelkästään kaikkein köyhimmistä kasvavaan taloudelliseen eriarvoisuuteen. Maailman 85 rikkainta omistaa saman verran kuin maailman koko väestön köyhempi puolisko, 3,5 miljardia ihmistä. Tällainen varallisuuden kasautuminen johtaa vallan kasautumiseen, rapauttaa demokratian ja heikentää myös keskiluokan elinoloja.
  • Kestävän kehityksen tavoitteet on ankkuroitava ihmisoikeuksien edistymiseen maailmassa. Niiden on suojeltava sekä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia (Economic, social and cultural rights, ESCR) että kansalais- ja poliittisia oikeuksia (civil and political rights, CPR).

YK:n jäsenvaltiot päättivät kestävän kehityksen tavoitteiden laatimisesta vuonna 2012 Rio de Janeirossa osana YK:n kestävän kehityksen konferenssia. Saman kokouksen päätöksellä valtiot lakkauttivat YK:n kestävän kehityksen toimikunnan. Sen tilalle perustettiin ns. korkean tason poliittinen foorumi, High-Level Political Forum (HLPF). Sen tehtävänä on huolehtia kestävän kehityksen toimeenpanosta YK-järjestelmän alaisuudessa ja arvioida sitä.

Myös HLPF kokoontuu vuosittaiseen kokoukseensa tämän viikon perjantaista alkaen vajaaksi kahdeksi viikoksi. Parhaillaan siis New Yorkissa on varsinaiset globaalin kestävän kehityksen toimijoiden kokoontumisajot! Onneksi niitä voi seurata myös Helsingistä käsin.

Iso kysymys HLPF:n agendalla on kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano YK:n eri osissa ja toisaalta se, miten HLPF pystyy tukemaan globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kansallisella tasolla. Tähän haetaan painoarvoa myös HLPF:n loppupuolella pidettävässä korkean tason osiossa, johon tulee paikalle valtioiden johtoa.

Kun valtionpäämiestasoa huudetaan apuun toteuttamaan kestävää kehitystä globaalisti, on aiheellista huutaa valtiojohtoa apuun myös kansallisesti. Suomalaiset järjestöt ovat ehdottaneet, että kestävän kehityksen toteuttaminen ja seuranta sijoitetaan pääministerin kanslian alaisuuteen pois sektoriministeriöistä.

Näin valtiojohto ottaisi suoraan vastuun maamme johdattamisesta kestävälle polulle. Se olisi tarpeellista vastapainoa sille tuholle, jota lähiajoille kaavaillut leikkaukset tekevät kansalaisjärjestöille ja kestävään elämäntapaan tähtäävälle työlle kotimaassa.

Lue lisää Post 2015 -työn etenemisestä ja ajankohtaisista vaikuttamismahdollisuuksista: kepa.fi/post2015