Laittomat karkoitukset lopetettava -mielenosoitus järjestettiin 4.4.2017 Helsingissä
Laittomat karkoitukset lopetettava -mielenosoitus järjestettiin huhtikuussa Helsingissä.
Kuva:
Mimosa Hedberg
Blogi

Aktivismi on taas valtavirtaa! 5 vinkkiä, miten maksimoit impaktin

Naisten marssit, mielenosoitukset pakkopalautuksia vastaan, tiedemarssi ja ilmastonmuutosprotestit. Ihmiset ovat palanneet kaduille niin Suomessa kuin maailmallakin, mutta miten aktivismista saa kaikki tehot irti?
Mimosa Hedberg
24.4.2017

Aktivismista on tullut taas valtavirtaa, kirjoittaa brittilehti The Guardian. Maailmalla on alettu jälleen luottamaan perinteisten protestien voimaan, kun ihmiset marssivat kaduilla sankoin joukoin plakaatteineen ja torvineen.

Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Brexit ovat olleet pelottavia poliittisia käänteitä, jotka ovat osaltaan synnyttäneet epävarmuutta demokratian voimaan. Toisaalta kansa on jälleen tajunnut, että näkyvä ja äänekäs julkinen protestointi on tehokkain tapa pistää poliittiset päättäjät tilivelvollisiksi ja ajaa agendaa, jolla on oikeasti merkitystä.

Esimerkiksi Romaniassa on tapahtunut viime aikoina paljon aktivismin saralla. Mediassa on tiuhaan uutisoitu, kuinka  hallituksen vastaiset mielenosoitukset ovat tuoneet satojatuhansia yhteiseksi rintamaksi demokratian puolesta ja räikeää korruptiota vastaan.

Suomessa osoitettiin vastikään mieltä pakkokarkoituksia vastaan. Afganistanilaisia lähetetään sota-alueille takaisin, vaikka Suomen kansalaisia kehotetaan välttämään matkustamista konfliktin runnomaan maahan. Tilanne herätti raivoisan palauteryöpyn muun muassa sisäministeriön toimintaa kohtaan.

Aktivismin pitäisi olla oikeastaan kansalaisvelvollisuus samalla tavalla kuin verojen maksaminen.

* * *

Osallistuin itse pakkokarkoituksia vastustavaan mielenosoitukseen Maailman Kuvalehden toimittajan roolissa. Vaikka mielenosoituksen aihe oli synkkä, vallitsi yleisön keskellä solidaarisuus ja jopa toivon tunnelma.

Samanlaisia tunnelmia koettiin yhtä lailla Romanian mielenosoituksissa, The Guardian kirjoittaa. Protestit saivat sytykkeen vihan ja pettymyksen tunteista, mutta silti ihmisille jäi kokemuksesta vahva yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne. Tajuttiin, että joukossa on voimaa.

Kuka tahansa, joka on ikinä osallistunut protestiin, tietää sen riemastuneisuuden tunteen syvällä sisimmässään, mitä aktivismi tuo tullessaan. Minä ja me voimme oikeasti vaikuttaa – ja muuttaa asioita. Meillä on ääni!

The Guardianiin kirjoittanut One-kampanjan johtaja Saira O’Mallie alleviivasi artikkelissa, että aktivismin pitäisi olla oikeastaan kansalaisvelvollisuus samalla tavalla kuin verojen maksaminen. Poliittisten päättäjien muistuttaminen heidän velvollisuuksistaan ja vastuistaan vaatii, että kaikki lähtevät kaduille.

O’Mallie muistuttaa myös YK:n Agenda 2030 -tavoitteista, joihin 193 maata sitoutuivat vuonna 2015 tehdäkseen maailmasta turvallisemman, oikeudenmukaisemman, puhtaamman ja rauhallisemman paikan vuoteen 2030 mennessä. On tavallisten ihmisten tehtävä varmistaa, että näihin yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan, vaatia hallituksilta toimintaa ja tekoja.

Ei ole mitään ideaa koota tuhansia ihmisiä kaduille, jos vaikuttamisen kohteet eivät siitä kuule. Sitä kutsutaan metelin, ei muutoksen tekemiseksi.

* * *

Mutta miten tällä uudelleen löydetyllä aktivismilla voitaisiin sitten saada mahdollisimman suuri vaikutus aikaan? Kampanjoinnin asiantuntija O’Mallie listasi Guardianin jutussa viisi vinkkiä:

  1. Mieti selkeä viesti ja kirkkaat tavoitteet. “Tee köyhyydestä historiaa” on selvä tavoite ja suora pyyntö päättäjien suuntaan.
  2. Ota huomioon uutisagenda ja poliittiset tapahtumat. Esimerkiksi Britanniassa oli meneillään suuri korruption vastainen kokous, kun Panaman paperit julkaistiin.
  3. Tee osallistumisesta niin helppoa kuin mahdollista. Ihmiset ovat kiireisempiä kuin koskaan, mutta kun tietoa on selkeästi saatavilla, tukea sataa tärkeälle asialle.
  4. Varmista, että aktivismin kohteesi tietävät, mitä tapahtuu ja miksi. Ei ole mitään ideaa koota tuhansia ihmisiä kaduille, jos vaikuttamisen kohteet eivät siitä kuule. Sitä kutsutaan metelin, ei muutoksen tekemiseksi.
  5. Tiedä, että muutos on mahdollista! Luota siihen, että aktivismi voi luoda painetta ja synnyttää oikeita päätöksiä – niin kuin se on tehnytkin monta kertaa historian aikana.

Ja lopuksi viimeinen muistutus O’Mallielta: jos haluat rakentaa laivan, älä ohjeista ihmisiä keräämään puita ja jaa heille tehtäviä tavoitteen saavuttamiseksi. Opeta sen sijaan heitä kaipaamaan meren loputonta suunnattomuutta.

Sama pätee kampanjointiin: jos ihmisiä oikeasti kiinnostaa itse asia, he kyllä lähtevät myös kaduille.